Puuseppientalo ja ullakkorakentamisen mahdollisuudet
Vainikka, Elina (2016)
2016
Arkkitehtuurin koulutusohjelma
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-06-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201605123973
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201605123973
Tiivistelmä
Työn aiheena on kartoittaa erilaisia ullakkorakentamisen mahdollisuuksia Puuseppientalo-nimisessä puutalokiinteistössä Tampereen Amurissa. Työ on saanut alkunsa asukkaiden aloitteesta, ja sen tuloksia tullaan mahdollisesti käyttämään todellisen rakennushankkeen pohjana tulevaisuudessa.
Jugend-tyyliin vuonna 1911 rakennettu Puuseppientalo on luokiteltu rakennustaiteellisilta arvoiltaan merkittäväksi kohteeksi. Se on kuin ihmeen kaupalla säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan, ja mahdollisuuksia kohteen suojelemiseksi kaavalla tutkitaan. Samalla Puuseppientalo on kuitenkin myös asukkaidensa koti, eikä se nykytilassaan vastaa kaikkien toiveita ja vaatimuksia. Tehtävänäni on tutkia, voitaisiinko talon ullakkokerros ottaa nykymääräysten kannalta mielekkääseen asuinkäyttöön, samalla vanhaa kunnioittaen.
Työssä tutkitaan Amurin aluetta ja sen historiaa ja tulevaisuutta, sekä sitä viitekehystä ja rakennuskulttuuria, joiden puitteissa Puuseppientalo on syntynyt. Lisäksi pohditaan rakennussuojelun ja korjausrakentamisen teoriaa ja sen soveltamista käytäntöön; missä määrin vanhaa taloa tulee suojella ja missä määrin käyttää. Läpi käydään myös ullakkorakentamisen erityispiirteitä, sekä projektiin liittyviä rakennusmääräyksiä ja lainsäädäntöä.
Lopuksi työssä esitellään konkreettisia ratkaisuvaihtoehtoja ullakon käyttöön. Tarkemmin kuvaillaan erilaisia suunnittelutyön osa-alueita ja vaiheita, sekä työprosessia, jonka lopputuloksena syntynyt suunnitelmaehdotus esitellään erillisillä plansseilla.
Jugend-tyyliin vuonna 1911 rakennettu Puuseppientalo on luokiteltu rakennustaiteellisilta arvoiltaan merkittäväksi kohteeksi. Se on kuin ihmeen kaupalla säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan, ja mahdollisuuksia kohteen suojelemiseksi kaavalla tutkitaan. Samalla Puuseppientalo on kuitenkin myös asukkaidensa koti, eikä se nykytilassaan vastaa kaikkien toiveita ja vaatimuksia. Tehtävänäni on tutkia, voitaisiinko talon ullakkokerros ottaa nykymääräysten kannalta mielekkääseen asuinkäyttöön, samalla vanhaa kunnioittaen.
Työssä tutkitaan Amurin aluetta ja sen historiaa ja tulevaisuutta, sekä sitä viitekehystä ja rakennuskulttuuria, joiden puitteissa Puuseppientalo on syntynyt. Lisäksi pohditaan rakennussuojelun ja korjausrakentamisen teoriaa ja sen soveltamista käytäntöön; missä määrin vanhaa taloa tulee suojella ja missä määrin käyttää. Läpi käydään myös ullakkorakentamisen erityispiirteitä, sekä projektiin liittyviä rakennusmääräyksiä ja lainsäädäntöä.
Lopuksi työssä esitellään konkreettisia ratkaisuvaihtoehtoja ullakon käyttöön. Tarkemmin kuvaillaan erilaisia suunnittelutyön osa-alueita ja vaiheita, sekä työprosessia, jonka lopputuloksena syntynyt suunnitelmaehdotus esitellään erillisillä plansseilla.