Rakennetun ympäristön tietomalli? – Merkitys, tietosisällöt ja käyttötarkoitukset alueidenkäytön tiedonhallinnassa

Abstract

Suomalainen alueidenkäytön hallintajärjestelmä on ympäristön seurannan, alueidenkäytön suunnittelun sekä maankäytön ja rakentamisen muodostama kokonaisuus, jonka yksi keskeisistä toiminnoista on tiedonhallinta. Alueidenkäyttöön liittyvää tietoa on suuria määriä eri organisaatioiden ylläpitämissä moninaisissa järjestelmissä. Osa tiedosta tuotetaan säädösten perusteella ja osa organisaatioiden omiin tarpeisiin. Viimeaikoina alueidenkäytön tietovarantoja on alettu avata vapaasti käytettäviksi. Tässä työssä tarkastellaan alueidenkäytön hallintajärjestelmän rakennetta tiedonhallinnan näkökulmasta sekä tutkitaan tietovarantojen jatkokäyttöä aluemallinnuksen esimerkkien kautta. Työn tavoite on muodostaa kokonaiskuva alueidenkäytön tiedonhallinnan nykytilasta ja tulevaisuudesta. Työ jakaantuu kahteen osaan. Kirjallisuustutkimusosa esittelee tärkeimmät ajankohtaiset alueiden käytön tiedonhallintaan liittyvät kehitys-, tutkimus-, standardointi- ja lainsäädännön hankkeet alueidenkäytön hallintajärjestelmän kehityksen näkökulmasta sekä pohtii alueidenkäytön ja rakentamisen tiedonhallinta yleisesti. Lisäksi se esittelee rakennusten ja alueiden tietomallintamisen periaatteita sekä virtuaaliympäristöjen roolia alueidenkäytön tiedonhallinnassa. Tutkimuksessa havaittiin suomalaisen alueidenkäytön hallintajärjestelmän rakenteen pystyvän tukemaan tiedonhallinnan parantamista, vaikka tietovarantojen nykytila havaittiinkin kaoottiseksi. Lisäksi havaittiin, että alueidenkäytön tietovarantojen muodostamaa kokonaisuutta kannattaisi tutkia verkostoanalyysin keinoin. Kokeellisessa osassa tutkitaan kevyiden aluemallien mallinnusperiaatteita koemallinnuksien kautta sekä mallien jatkokäyttöä virtuaaliympäristöjen pohja-aineistona virtuaaliympäristöalustoilla tehtyjen kokeiden valossa. Tutkimus toteaa, että korkealaatuisiin virtuaaliympäristöhin tähtäävä mallinnusprosessi on edelleen käsityöpainotteinen, mutta malligeometrioiden laskennalliset käsittelyt vähentävät käsityön tarvetta ja parantavat mallien laatua. Tutkimuksessa havaittiin lisäksi, että virtuaaliympäristöjen toteutus olisi järkevää joukkoistaa, ja että rakennusten tietomallit sopivat parhaiten virtuaaliympäristöjen sisätilojen esittämiseen ulkoalueista erillään olevassa linkitetyssä mallissa.