Kirjasto kohtaamispaikkana – kuinka arkkitehtuuri voi tukea myöhäismodernia yhteisöllisyyttä kirjastossa

Abstract

Sosiaalinen ja yhteisöllinen toiminta kirjastoissa lisääntyy. Myös Suomessa yleisistä kirjastoista on tulossa aiempaa enemmän yhdessä tekemisen, oppimisen ja kokemisen paikkoja. Kirjaston uusi sosiaalisempi toiminnallisuus vaatii myös uudenlaisia kirjastoarkkitehtuurin ratkaisuja. Tämän työn tavoitteena onkin etsiä ratkaisuja kirjastosuunnitteluun yhteisöllisyyden näkökulmasta. Yhteisöllisyyden käsite tarjoaa sillan konkreettisen kirjastojen arkipäivässä havaitun muutoksen ja tieteellisen tutkimuksen välille. Ymmärtämällä yhteisöllisyyttä myöhäismodernina aikana voimme ymmärtää paremmin kirjastojen muutosta, jolloin myös tulevaisuuden kirjastojen suunnitteleminen helpottuu.

Työssä yhteisöllisyyttä ja kirjastoja tarkastellaan sosiologian, yhteisöpsykologian, informaatio- ja kirjastotieteen sekä eräiden käyttäjätutkimusten ja todellisten rakennushankkeiden valossa. Laajan kirjallisuuskatsauksen pohjalta on muodostettu viisi näkökulmaa ja suuri joukko niihin liittyviä konkreettisia suunnitteluratkaisuja yhteisöllisen kirjaston suunnittelemisen avuksi. Työhön sisältyy myös olemassaolevan lähikirjaston saneerauksen luonnossuunnitelma, jossa muodostettuja näkökulmia ja ratkaisukeinoja on havainnollistettu ja testattu.

Työn tuloksena syntyneet viisi näkökulmaa koskevat ihmisiä, vuorovaikutusta, tunnelmaa, toimintaa ja teknologiaa. Tarkemmat toteutustavat liittyvät rakennuksen ulkoasuun, saavutettavuuteen, käyttäjäryhmien huomioimiseen, sosiaalisiin tiloihin, hiljaisiin tiloihin, tunnelmien sekoittamiseen joustavasti, kodikkuuteen, omistamiseen, oheispalveluihin, tapahtumiin, yhdessä tekemiseen, kirjaston ja ihmisten yhdistämiseen teknologian avulla sekä ihmisten yhdistämiseen kirjastossa teknologian avulla. Näkökulmista ja ratkaisukeinoista on apua esimerkiksi kirjastojen rakennuttajille, henkilökunnalle ja suunnittelijoille pyrittäessä huomioimaan kirjastojen sosiaalista toiminnallisuutta yleisten kirjastojen rakennus- ja saneeraushankkeiden suunnitteluvaiheessa. Toisaalta tuloksia voidaan soveltaa myös esimerkiksi akateemisten kirjastojen ja laajemmin ajateltuna myös muiden yhteisöllisten paikkojen suunnittelussa.