UMTS-radioverkon hallintaprotokollat ja kehitys
Eskola, Tuomo Antero (2016)
Eskola, Tuomo Antero
2016
Signaalinkäsittelyn ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma
Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta - Faculty of Computing and Electrical Engineering
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201604073779
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201604073779
Tiivistelmä
Radioverkkojärjestelmien suunnittelu, käyttöönotto ja ylläpito ovat tekniikan nopean kehittymisen ansiosta kokoajan muuttuvassa tilassa pyrkien varmistamaan yhteensopivuuden vanhempien standardien kanssa. UMTS-järjestelmän yli 10 vuoden olemassaoloaikana jokainen järjestelmän protokolla on elänyt kehitys-, käyttöönotto- ja ylläpitovaiheet, osa elää niitä kaikkia vielä tällä hetkellä. Tiedonsiirron vaatimusten noustessa sekä tekniikan kehittyessä esimerkiksi RLC-protokollalta on vaadittu toimintoja, joita ei alkuperäisessä kehitystyössä oltu ajateltu. Protokollan pitkän iän takia protokollan toteuttajan tarvitsee pitää mielessä yhteensopivuus kaikkien eri kehitysversioiden kanssa. Erityisesti erot standardien tulkinnassa voi aiheuttaa eroja eri valmistajien protokollatoteutuksien välillä.
Aloitin opinnäytetyöni tekemisen kirjallisuusselvityksenä tutustuakseni UTMS-radioverkon RLC-protokollaan. Tavoitteena oli perehtyä uuden työn antamaan haasteeseen matkapuhelinjärjestelmän protokollan kehittäjänä ja testaajana. Kuten työssäkin havaitaan, yhteensopivan protokolla-toteutuksen pitää noudattaa tarkasti teknisesti kirjoitettua standardia. Selvityksen perustana oli 3GPP-yhteisön kehittämä RLC-protokollan standardi, standardiin perustuva teollisuuden näkökulmasta kerrottu kirjallisuus sekä käytännön kokemukset.
Työn edetessä painopiste muuttuu standardiin perustuvasta protokollakuvauksesta lähemmäksi tuotekehitysselvitystä uusien tekniikoiden aiheuttamia muutoksia analysoitaessa. Selvitys osoittaa, että vaikka muutokset tehtiin suunnittelemalla uutta toiminnallisuutta vanhan protokollatoteutuksen vierelle, pystyttiin myös vanhaa protokollatoiminnallisuutta parantamaan. Tämä osaltaan osoittaa sen, että jo luotuja standardejakin voidaan edelleenkehittää kunhan mahdolliset ongelmatilanteet tai kehityksen kohteet voidaan paikantaa.
Ohjelmiston elinkaaren mukaan selvitän miten ongelmatilanteita voidaan havaita RLC-protokollan toteutuksen ylläpitovaiheessa. Yleisesti voidaan sanoa, että ongelmat ovat ihmislähtöisiä, johtuvat ne sitten järjestelmän tai siihen kuuluvan protokollan suunnittelusta tai toteutuksesta. Hyvin sijoitetuilla tarkastelupisteillä voidaan radioverkon tiedonsiirron laatua määrittää eri tilanteissa. Tällä informaatiolla olemassaolevan protokollan toteutusta tai uuden protokollakehitysversion toiminnallisuutta voidaan kehittää entistä tehokkaampaan suuntaan.
Aloitin opinnäytetyöni tekemisen kirjallisuusselvityksenä tutustuakseni UTMS-radioverkon RLC-protokollaan. Tavoitteena oli perehtyä uuden työn antamaan haasteeseen matkapuhelinjärjestelmän protokollan kehittäjänä ja testaajana. Kuten työssäkin havaitaan, yhteensopivan protokolla-toteutuksen pitää noudattaa tarkasti teknisesti kirjoitettua standardia. Selvityksen perustana oli 3GPP-yhteisön kehittämä RLC-protokollan standardi, standardiin perustuva teollisuuden näkökulmasta kerrottu kirjallisuus sekä käytännön kokemukset.
Työn edetessä painopiste muuttuu standardiin perustuvasta protokollakuvauksesta lähemmäksi tuotekehitysselvitystä uusien tekniikoiden aiheuttamia muutoksia analysoitaessa. Selvitys osoittaa, että vaikka muutokset tehtiin suunnittelemalla uutta toiminnallisuutta vanhan protokollatoteutuksen vierelle, pystyttiin myös vanhaa protokollatoiminnallisuutta parantamaan. Tämä osaltaan osoittaa sen, että jo luotuja standardejakin voidaan edelleenkehittää kunhan mahdolliset ongelmatilanteet tai kehityksen kohteet voidaan paikantaa.
Ohjelmiston elinkaaren mukaan selvitän miten ongelmatilanteita voidaan havaita RLC-protokollan toteutuksen ylläpitovaiheessa. Yleisesti voidaan sanoa, että ongelmat ovat ihmislähtöisiä, johtuvat ne sitten järjestelmän tai siihen kuuluvan protokollan suunnittelusta tai toteutuksesta. Hyvin sijoitetuilla tarkastelupisteillä voidaan radioverkon tiedonsiirron laatua määrittää eri tilanteissa. Tällä informaatiolla olemassaolevan protokollan toteutusta tai uuden protokollakehitysversion toiminnallisuutta voidaan kehittää entistä tehokkaampaan suuntaan.