Kristillinen koulu ja päiväkoti hirsistä
Karhunmaa, Stina (2016)
2016
Arkkitehtuurin koulutusohjelma
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-04-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201603053621
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201603053621
Tiivistelmä
Diplomityöni aiheena on kristillisen koulun ja päiväkodin suunnittelu hirsistä. Työ koostuu lyhyestä kirjallisesta osiosta sekä koulu- ja päiväkotisuunnitelmasta. Kirjallisessa osiossa kerron hirren käytöstä julkisessa rakentamisessa ja selvitän, mikä on kristillinen koulu ja päiväkoti. Suunnitelmassa on huomioitu tulevaisuuden oppimisympäristöt, mikä näkyy mm. uudenlaisen luokkatilan suunnitteluna. Suunnitelman aiheen olen saanut Kokkolan kristillisen koulun ja päiväkodin kannatusyhdistykseltä.
Kristilliset koulut ja päiväkodit ovat yksityisiä ja eroavat muista kouluista ja päiväkodeista kristillisellä arvomaailmalla, joka on kaiken toiminnan perusta. Kristillisyys tulee suunnitelmassa esiin yhteisöllisyyden luomisena arkkitehtuurin keinoin. Tämä tarkoittaa esim. kohtaamispaikkojen ja oppilaiden omien tilojen suunnittelua. Oppiminen ei rajoitu pelkästään luokkatilaan, vaan koko rakennus ja ympäristö on pyritty aktivoimaan oppimistilaksi.
Hirren käyttö julkisessa rakentamisessa on kasvanut viimeaikoina. Tämä johtuu suurimmalta osin terveellisen rakennustavan etsimisestä, sillä valitettavan moni julkinen rakennus Suomessa kärsii kosteus- ja sisäilmaongelmista. Sisäilmaongelmat johtuvat usein liian kuivasta tai kosteasta sisäilmasta. Hirrellä on luonnollinen kykyä sitoa ilmasta kosteutta ja luovuttaa sitä, jolloin ilman kosteus pysyy tasaissempana kuin rakennuksissa, joissa on vähemmän kosteuskapasiteettia. Puun käytöllä on tutkitusti ihmiseen myös psykologisia- ja stressiä alentavia vaikutuksia. Hirsi on hyvä materiaalivalinta koulu- ja päiväkotirakentamiseen. Hirsirakentamisen suurimpana haasteena ovat uudet tiukentuvat energiatehokkuusmääräykset.
Suunnitelma koostuu 90 oppilaan alakoulusta sekä 30 lapsen päiväkodista, johon kuuluu esikouluryhmä. Suunnittelualueella on tilavaraus yläkoulun laajennukselle sekä vanhusten tuetulle asumiselle. Rakennuksen ideana on eri toimintojen jakaminen hirsikehikoihin siten, että saadaan aikaan kylämäinen tunnelma. Rakenteissa on käytetty painumatonta lamellihirttä. Kehikot toimivat rakennuksen kantavana rakenteina ja kehikoiden väleissä on käytetty terästä ja lasia. Pohjaratkaisussa selkeys, toiminnallisuus ja joustavuus ovat olleet pääteemoina.
Kristilliset koulut ja päiväkodit ovat yksityisiä ja eroavat muista kouluista ja päiväkodeista kristillisellä arvomaailmalla, joka on kaiken toiminnan perusta. Kristillisyys tulee suunnitelmassa esiin yhteisöllisyyden luomisena arkkitehtuurin keinoin. Tämä tarkoittaa esim. kohtaamispaikkojen ja oppilaiden omien tilojen suunnittelua. Oppiminen ei rajoitu pelkästään luokkatilaan, vaan koko rakennus ja ympäristö on pyritty aktivoimaan oppimistilaksi.
Hirren käyttö julkisessa rakentamisessa on kasvanut viimeaikoina. Tämä johtuu suurimmalta osin terveellisen rakennustavan etsimisestä, sillä valitettavan moni julkinen rakennus Suomessa kärsii kosteus- ja sisäilmaongelmista. Sisäilmaongelmat johtuvat usein liian kuivasta tai kosteasta sisäilmasta. Hirrellä on luonnollinen kykyä sitoa ilmasta kosteutta ja luovuttaa sitä, jolloin ilman kosteus pysyy tasaissempana kuin rakennuksissa, joissa on vähemmän kosteuskapasiteettia. Puun käytöllä on tutkitusti ihmiseen myös psykologisia- ja stressiä alentavia vaikutuksia. Hirsi on hyvä materiaalivalinta koulu- ja päiväkotirakentamiseen. Hirsirakentamisen suurimpana haasteena ovat uudet tiukentuvat energiatehokkuusmääräykset.
Suunnitelma koostuu 90 oppilaan alakoulusta sekä 30 lapsen päiväkodista, johon kuuluu esikouluryhmä. Suunnittelualueella on tilavaraus yläkoulun laajennukselle sekä vanhusten tuetulle asumiselle. Rakennuksen ideana on eri toimintojen jakaminen hirsikehikoihin siten, että saadaan aikaan kylämäinen tunnelma. Rakenteissa on käytetty painumatonta lamellihirttä. Kehikot toimivat rakennuksen kantavana rakenteina ja kehikoiden väleissä on käytetty terästä ja lasia. Pohjaratkaisussa selkeys, toiminnallisuus ja joustavuus ovat olleet pääteemoina.