Kokonaisarkkitehtuuri osana Suomen julkisia ICT-hankintailmoituksia
Rasinmäki, Tommi (2016)
2016
Tietojohtamisen koulutusohjelma
Talouden ja rakentamisen tiedekunta – Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-03-09
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201602243563
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201602243563
Tiivistelmä
Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää kuinka hyvin kokonaisarkkitehtuuria on hyödynnetty osana Suomen julkisia ICT-hankintailmoituksia. Tämän diplomityön tutkimusaineisto koostui 49 ICT-hankintailmoituksesta ja niiden sisältämistä tarjouspyyntömateriaaleista, joita kerättiin 15.5.2015 – 15.6.2015 välisenä aikana systemaattisesti. Tutkimusmenetelmänä työssä käytettiin tapaustutkimusta ja analysointimenetelmänä dokumenttianalyysia, joiden avulla selvitettiin, kuinka kokonaisarkkitehtuuria käytettiin hyödyksi ICT-hankintailmoituksissa, mitkä tekijät vaikuttivat sen hyödyntämiseen sekä millaista kokonaisarkkitehtuurityötä vaadittiin toimittajilta.
Tutkimusaineistoa käsiteltiin niin kvantitatiivisesti kuin kvalitatiivisestikin. Tutkimustulosten kvantitatiivinen analyysi koostui kokonaisarkkitehtuurikäsitteiden esiintyvyyden laskemisesta sekä tutkimusaineiston luokittelusta esimerkiksi hankintayksikön, hankintakohteen tai hankinnan arvon perusteella. Luokittelujen avulla havainnoitiin, miten eri tekijät vaikuttavat kokonaisarkkitehtuurin hyödyntämiseen Suomen julkisissa ICT-hankintailmoituksissa. Kvalitatiivisessa analyysissa puolestaan nostettiin esimerkiksi suorien lainausten avulla esiin erilaisia tutkimusaineistossa esiintyneitä havaintoja kokonaisarkkitehtuurista. Lisäksi hankintailmoitukset jaettiin niihin, joissa kokonaisarkkitehtuuria hyödynnettiin kattavasti (12 kappaletta), osittain (19 kappaletta) tai ei hyödynnetty ollenkaan (18 kappaletta).
Tutkimustulokset osoittivat, että määriteltyyn kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilaan on vielä matkaa julkisella sektorilla. Vain noin joka viidennessä ICT-hankintailmoituksessa kokonaisarkkitehtuuria oli kattavasti hyödynnetty kokonaisvaltaisesti paremman hankinnan tekemiseksi. Kokonaisarkkitehtuurin näkökulmista tietojärjestelmäarkkitehtuuria oli tutkimusaineistossa käytetty selvästi eniten hyödyksi hankintailmoitusten tukena. Yleisimmin esiintyneitä komponentteja olivat tietojärjestelmäkartat sekä liittymä- ja rajapintakuvaukset. Teknologia-arkkitehtuurista erityisesti teknologiakomponentteja oli kuvattu usein. Toiminta-arkkitehtuurin puolelta liiketoimintaprosessien kuvaukset olivat yleisimpiä. Tietoarkkitehtuuri oli selvästi vähiten huomioitu tutkimusaineistossa ja ainoastaan muutamia käsitemalleja, sanastoja ja kuvauksia oli hyödynnetty.
Tutkimusaineistoa käsiteltiin niin kvantitatiivisesti kuin kvalitatiivisestikin. Tutkimustulosten kvantitatiivinen analyysi koostui kokonaisarkkitehtuurikäsitteiden esiintyvyyden laskemisesta sekä tutkimusaineiston luokittelusta esimerkiksi hankintayksikön, hankintakohteen tai hankinnan arvon perusteella. Luokittelujen avulla havainnoitiin, miten eri tekijät vaikuttavat kokonaisarkkitehtuurin hyödyntämiseen Suomen julkisissa ICT-hankintailmoituksissa. Kvalitatiivisessa analyysissa puolestaan nostettiin esimerkiksi suorien lainausten avulla esiin erilaisia tutkimusaineistossa esiintyneitä havaintoja kokonaisarkkitehtuurista. Lisäksi hankintailmoitukset jaettiin niihin, joissa kokonaisarkkitehtuuria hyödynnettiin kattavasti (12 kappaletta), osittain (19 kappaletta) tai ei hyödynnetty ollenkaan (18 kappaletta).
Tutkimustulokset osoittivat, että määriteltyyn kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilaan on vielä matkaa julkisella sektorilla. Vain noin joka viidennessä ICT-hankintailmoituksessa kokonaisarkkitehtuuria oli kattavasti hyödynnetty kokonaisvaltaisesti paremman hankinnan tekemiseksi. Kokonaisarkkitehtuurin näkökulmista tietojärjestelmäarkkitehtuuria oli tutkimusaineistossa käytetty selvästi eniten hyödyksi hankintailmoitusten tukena. Yleisimmin esiintyneitä komponentteja olivat tietojärjestelmäkartat sekä liittymä- ja rajapintakuvaukset. Teknologia-arkkitehtuurista erityisesti teknologiakomponentteja oli kuvattu usein. Toiminta-arkkitehtuurin puolelta liiketoimintaprosessien kuvaukset olivat yleisimpiä. Tietoarkkitehtuuri oli selvästi vähiten huomioitu tutkimusaineistossa ja ainoastaan muutamia käsitemalleja, sanastoja ja kuvauksia oli hyödynnetty.