Jatkuvuussuunnittelulla ja ICT-valmiudella tietoturvallisempi ja sietokykyisempi organisaatio
Kurtto, Jonas (2016)
2016
Tietotekniikan koulutusohjelma
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-02-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201601221025
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201601221025
Tiivistelmä
Työssä pyritään parantamaan kuntasektorilla toimivan tietotekniikan palvelukeskuksen Tipakkeen jatkuvuudenhallintaa. Jatkuvuussuunnittelua kehittämällä on mahdollista saavuttaa tietoturvallisempi organisaatio, joka on samalla sietokykyisempi sitä uhkaavia häiriötä ja riskejä vastaan.
Jatkuvuussuunnittelun ja jatkuvuudenhallinnan hyviä käytäntöjä tutkitaan työn teoriaosassa perehtymällä alan kirjallisuuteen ja standardeihin. Organisaation nykyinen jatkuvuudenhallinnan dokumentaatio analysoidaan työn empiirisessä osassa peilaamalla sitä teoriaan. Analyysillä pyritään havaitsemaan puutteita ja kehityskohteita nykyisessä toiminnassa. Hyväksi havaittuja toimintatapoja sovelletaan organisaation toimintaan esittämällä kehitysehdotuksia jatkuvuudenhallintatoimenpiteisiin.
Kirjallisuustutkimuksen lisäksi suoritetaan laadullinen kyselytutkimus, jonka tarkoituksena on saada organisaatiokohtaista lisätietoa kehityskohteiden havaitsemisen tehostamiseksi. Kyselytutkimuksesta saatu informaatio analysoidaan ja sen perusteella tehdään kehitysehdotuksia nykyisiin toimintatapoihin.
Suoritetun nykytilan analyysin ja kyselytutkimuksen perusteella Tipakkeen suurimmat haasteet liittyvät henkilöstön osaamiseen ja resursseihin liittyviin riskeihin varautumiseen sekä jatkuvuudenhallinnan toimenpiteiden koulutukseen ja harjoitteluun. Riskit on analysoitava ja priorisoitava rajallisten resurssien tehokkaaksi kohdentamiseksi. Jatkuvuussuunnitelmassa mainittujen toimenpiteiden koulutus henkilöstölle ja häiriötilanteiden harjoittelu etukäteen on välttämätöntä organisaation häiriösietoisuuden kasvattamiseksi.
Tipakkeen tulee varmistaa, että jatkuvuudenhallinnan toimenpiteiden koulutukseen ja harjoitteluun on saatavilla riittävät resurssit. Jatkuvuussuunnittelu on jatkuvaan parantamiseen pyrkivä jatkuva prosessi, jonka avulla Tipake voi säilyttää toimntakykynsä myös yllättävissä häiriötilanteissa.
Jatkuvuussuunnittelun ja jatkuvuudenhallinnan hyviä käytäntöjä tutkitaan työn teoriaosassa perehtymällä alan kirjallisuuteen ja standardeihin. Organisaation nykyinen jatkuvuudenhallinnan dokumentaatio analysoidaan työn empiirisessä osassa peilaamalla sitä teoriaan. Analyysillä pyritään havaitsemaan puutteita ja kehityskohteita nykyisessä toiminnassa. Hyväksi havaittuja toimintatapoja sovelletaan organisaation toimintaan esittämällä kehitysehdotuksia jatkuvuudenhallintatoimenpiteisiin.
Kirjallisuustutkimuksen lisäksi suoritetaan laadullinen kyselytutkimus, jonka tarkoituksena on saada organisaatiokohtaista lisätietoa kehityskohteiden havaitsemisen tehostamiseksi. Kyselytutkimuksesta saatu informaatio analysoidaan ja sen perusteella tehdään kehitysehdotuksia nykyisiin toimintatapoihin.
Suoritetun nykytilan analyysin ja kyselytutkimuksen perusteella Tipakkeen suurimmat haasteet liittyvät henkilöstön osaamiseen ja resursseihin liittyviin riskeihin varautumiseen sekä jatkuvuudenhallinnan toimenpiteiden koulutukseen ja harjoitteluun. Riskit on analysoitava ja priorisoitava rajallisten resurssien tehokkaaksi kohdentamiseksi. Jatkuvuussuunnitelmassa mainittujen toimenpiteiden koulutus henkilöstölle ja häiriötilanteiden harjoittelu etukäteen on välttämätöntä organisaation häiriösietoisuuden kasvattamiseksi.
Tipakkeen tulee varmistaa, että jatkuvuudenhallinnan toimenpiteiden koulutukseen ja harjoitteluun on saatavilla riittävät resurssit. Jatkuvuussuunnittelu on jatkuvaan parantamiseen pyrkivä jatkuva prosessi, jonka avulla Tipake voi säilyttää toimntakykynsä myös yllättävissä häiriötilanteissa.