Labor pricing in global environment
Marttila, Miro (2016)
2016
Tuotantotalouden koulutusohjelma
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-01-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201512221851
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201512221851
Tiivistelmä
Oman työn hinnoitteluun liittyy monia haasteita globaalissa toimintaympäristössä. Tämä diplomityö toteutettiin yhteistyössä globaalin yrityksen kanssa, joka aloitti projektin harmonisoidakseen tuntihinnoittelukäytäntönsä. Työn tavoite on teoriaosuudessa määritellä kustannusrakenne tuntihinnan taustalla ja keskustella hinnoitteluteorioista sekä -prosesseista. Empiirisessä osuudessa tarkoituksena on kuvata kohdeyrityksen nykyinen hinnoittelukäytäntö sekä analysoida siihen liittyviä haasteita teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Lopuksi esitellään suositukset projektin seuraaviin vaiheisiin.
Tutkielmassa hinnoittelua lähestytään toiminta-analyyttisestä näkökulmasta. Empirialla on merkittävä rooli ja lähestymistapa on pääsosin deskriptiivinen sisältäen joitakin normatiivisia piirteitä. Empiirinen osa on case-tutkimus ja se on toteutettu osallistuvan havainnoijan roolissa, sillä tutkija osallistui aktiivisesti kohdeyrityksen toimintaan. Tehtyjen havaintojen ja muistiinpanojen ohella informaatiota kerättiin keskustelemalla muiden työntekijöiden kanssa sekä tutustumalla olemassa olevaan dokumentaatioon. Lisäksi asianomaisten funktioiden edustajien kanssa järjestettiin useita teemahaastatteluita erityisesti kohdattuja haasteita ja niiden mahdollisia ratkaisuja analysoitaessa.
Nykyään kohdeyritys käyttää kustannusperusteista hinnoittelua määrittäessään sisäisen työn hinnan osana toimitusprojektia. Eri lokaatiot määrittelevät tuntihintansa itsenäisesti ja ne tarkistetaan vuosittain. Sisäiseen tuntihintaan lisätään haluttu kate, ja saatua hintaa sovelletaan markkinatilanteen mukaisesti. Havaitut haasteet voidaan jakaa viiteen kategoriaan: sisäinen ja ulkoinen läpinäkyvyys, globaali toimintaympäristö, hinnoittelun ohjausvaikutus sekä hinnoittelustrategia laskusuhdanteessa. Sisäinen läpinäkyvyys viittaa esim. tietoisuuteen sisäisen tuntihinnan tarkasta rakenteesta yhtiön sisällä, kun taas ulkoinen läpinäkyvyys liittyy tiedon jakamiseen asiakkaiden kanssa. Globaali toimintaympristö puolestaan vaatii linjaukset suhtautumisesta hintatason vaihteluun eri markkina-alueilla: työ tehdään Intiassa, projekti toimitetaan Brasiliaan ja asiakas on USA:sta – mikä lokaatio määrittää hintatason. Ohjausvaikutus liittyy päätöksentekoon esim. omien resurssien ja alihankkijoiden välillä kun taas hinnoittelu laskusuhdanteessa keskittyy tasapainoiluun katetason hallinnan ja markkinaosuuden säilyttämisen välillä.
Määriteltyihin haasteisiin vastatakseen kohdeyrityksen tulisi jatkossa siirtyä kustannusperusteisesta hinnoittelusta kohti arvoperusteista hinnoittelua. Hinnoittelu ei enää olisi suoraan johdettu kustannusrakenteesta, vaan työtunnit jaettaisiin muutamiin kategorioihin ja jokaiselle kategorialle määriteltäisiin perushinta. Tätä perushintaa sovellettaisiin edelleen tuntien hinnoittelussa esim. lokaatiokohtaisilla kertoimilla.
Tutkielmassa hinnoittelua lähestytään toiminta-analyyttisestä näkökulmasta. Empirialla on merkittävä rooli ja lähestymistapa on pääsosin deskriptiivinen sisältäen joitakin normatiivisia piirteitä. Empiirinen osa on case-tutkimus ja se on toteutettu osallistuvan havainnoijan roolissa, sillä tutkija osallistui aktiivisesti kohdeyrityksen toimintaan. Tehtyjen havaintojen ja muistiinpanojen ohella informaatiota kerättiin keskustelemalla muiden työntekijöiden kanssa sekä tutustumalla olemassa olevaan dokumentaatioon. Lisäksi asianomaisten funktioiden edustajien kanssa järjestettiin useita teemahaastatteluita erityisesti kohdattuja haasteita ja niiden mahdollisia ratkaisuja analysoitaessa.
Nykyään kohdeyritys käyttää kustannusperusteista hinnoittelua määrittäessään sisäisen työn hinnan osana toimitusprojektia. Eri lokaatiot määrittelevät tuntihintansa itsenäisesti ja ne tarkistetaan vuosittain. Sisäiseen tuntihintaan lisätään haluttu kate, ja saatua hintaa sovelletaan markkinatilanteen mukaisesti. Havaitut haasteet voidaan jakaa viiteen kategoriaan: sisäinen ja ulkoinen läpinäkyvyys, globaali toimintaympäristö, hinnoittelun ohjausvaikutus sekä hinnoittelustrategia laskusuhdanteessa. Sisäinen läpinäkyvyys viittaa esim. tietoisuuteen sisäisen tuntihinnan tarkasta rakenteesta yhtiön sisällä, kun taas ulkoinen läpinäkyvyys liittyy tiedon jakamiseen asiakkaiden kanssa. Globaali toimintaympristö puolestaan vaatii linjaukset suhtautumisesta hintatason vaihteluun eri markkina-alueilla: työ tehdään Intiassa, projekti toimitetaan Brasiliaan ja asiakas on USA:sta – mikä lokaatio määrittää hintatason. Ohjausvaikutus liittyy päätöksentekoon esim. omien resurssien ja alihankkijoiden välillä kun taas hinnoittelu laskusuhdanteessa keskittyy tasapainoiluun katetason hallinnan ja markkinaosuuden säilyttämisen välillä.
Määriteltyihin haasteisiin vastatakseen kohdeyrityksen tulisi jatkossa siirtyä kustannusperusteisesta hinnoittelusta kohti arvoperusteista hinnoittelua. Hinnoittelu ei enää olisi suoraan johdettu kustannusrakenteesta, vaan työtunnit jaettaisiin muutamiin kategorioihin ja jokaiselle kategorialle määriteltäisiin perushinta. Tätä perushintaa sovellettaisiin edelleen tuntien hinnoittelussa esim. lokaatiokohtaisilla kertoimilla.