Tehtäväsuunnittelun jalkauttamisen haasteet
Äystö, Johanna (2015)
Äystö, Johanna
2015
Rakennustekniikan koulutusohjelma
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-12-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201511261811
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201511261811
Tiivistelmä
Tämän diplomityön tavoitteena on kehittää tehtäväsuunnittelun asemaa Skanska Talonrakennus Oy:ssä selvittämällä suurimmat esteet tehtäväsuunnittelun jalkauttamisen onnistumisessa ja etsimällä keinot näiden esteiden kumoamiseksi. Tutkimus sisältää perehtymisen tehtäväsuunnittelun teoriaan, Skanskan toimintajärjestelmän vaatimuksiin ja tehtäväsuunnittelun käytäntöihin työmaalla.
Tutkimus on toteutettu haastattelututkimuksena. Haastattelujen avulla pyrittiin saamaan aitoja vastauksia työnjohtajilta ja haastattelun eteneminen keskusteluksi sallittiin. Haastattelut suoritettiin Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla.
Tutkimus osoitti, että tehtäväsuunnittelun käytäntö työmaalla ei vastaa teoriaa. Ongelmia on työnjohdon aktiivisuudessa tehdä tehtäväsuunnittelua ja tehtäväsuunnitelmien laadussa. Syitä heikolle aktiivisuudelle ovat ajallisten takarajojen ja motivaation puute sekä huono tehtäväsuunnitelmapohja. Puuttuvat takarajat aiheuttavat sen, että vaaditut tehtäväsuunnitelmat saatetaan tehdä vasta tehtävän aloituksen jälkeen tai vasta työmaan lopulla. Motivaation puute aiheutuu suunnittelun tarkoituksen hämärtymisestä: suunnittelun tarkoitus ei ole aina selkeä ja tehtäväsuunnittelusta ei aina koeta olevan hyötyä itselle. Lisäksi huono tehtäväsuunnitelmapohja sekoittaa suunnittelua rajoittamalla näkökulmaa ja ohjaamalla pikemminkin lomakkeen täyttämiseen kuin tehtäväsuunnitteluun.
Heikkoon tehtäväsuunnittelun laatuun vaikuttaa osittain samat asiat kuin aktiivisuuteen tehtäväsuunnittelun teossa. Tehtäväsuunnitteluun ei paneuduta ja sitä ei aina tehdä itseä varten vaan pikemminkin toimintajärjestelmän edellyttämänä. Tehtäväsuunnitelman laatua heikentää osittain myös heikko tehtäväsuunnittelun osaaminen.
Haastatteluissa esiin tulleisiin tehtäväsuunnittelun haasteisiin vastataan selkeyttämällä työnjohdon ja työpäällikön rooleja sekä kirkastamalla tehtäväsuunnittelun asemaa. Avuksi otetaan koulutukset ja tehtäväsuunnitelmapohjaan ehdotetaan muutoksia. Lisäksi ennakkosuunnittelua ja informaationkulkua parannetaan laadukkaamman tuotannonsuunnittelun mahdollistamiseksi.
Tutkimus on toteutettu haastattelututkimuksena. Haastattelujen avulla pyrittiin saamaan aitoja vastauksia työnjohtajilta ja haastattelun eteneminen keskusteluksi sallittiin. Haastattelut suoritettiin Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla.
Tutkimus osoitti, että tehtäväsuunnittelun käytäntö työmaalla ei vastaa teoriaa. Ongelmia on työnjohdon aktiivisuudessa tehdä tehtäväsuunnittelua ja tehtäväsuunnitelmien laadussa. Syitä heikolle aktiivisuudelle ovat ajallisten takarajojen ja motivaation puute sekä huono tehtäväsuunnitelmapohja. Puuttuvat takarajat aiheuttavat sen, että vaaditut tehtäväsuunnitelmat saatetaan tehdä vasta tehtävän aloituksen jälkeen tai vasta työmaan lopulla. Motivaation puute aiheutuu suunnittelun tarkoituksen hämärtymisestä: suunnittelun tarkoitus ei ole aina selkeä ja tehtäväsuunnittelusta ei aina koeta olevan hyötyä itselle. Lisäksi huono tehtäväsuunnitelmapohja sekoittaa suunnittelua rajoittamalla näkökulmaa ja ohjaamalla pikemminkin lomakkeen täyttämiseen kuin tehtäväsuunnitteluun.
Heikkoon tehtäväsuunnittelun laatuun vaikuttaa osittain samat asiat kuin aktiivisuuteen tehtäväsuunnittelun teossa. Tehtäväsuunnitteluun ei paneuduta ja sitä ei aina tehdä itseä varten vaan pikemminkin toimintajärjestelmän edellyttämänä. Tehtäväsuunnitelman laatua heikentää osittain myös heikko tehtäväsuunnittelun osaaminen.
Haastatteluissa esiin tulleisiin tehtäväsuunnittelun haasteisiin vastataan selkeyttämällä työnjohdon ja työpäällikön rooleja sekä kirkastamalla tehtäväsuunnittelun asemaa. Avuksi otetaan koulutukset ja tehtäväsuunnitelmapohjaan ehdotetaan muutoksia. Lisäksi ennakkosuunnittelua ja informaationkulkua parannetaan laadukkaamman tuotannonsuunnittelun mahdollistamiseksi.