Asunto-osakeyhtiölähtöisen täydennysrakennuttamisen malli
Lehtiö, Riku Aleksi (2015)
2015
Rakennustekniikan koulutusohjelma
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-12-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201511241768
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201511241768
Tiivistelmä
Täydennysrakennuttamisprosessi on haastava kokonaisuus hallita, varsinkin pääsääntöisesti rakennusalan ei-ammattilaisista koostuvalle asunto-osakeyhtiölle. Onnistuneen täydennysrakentamishankkeen ehdoton edellytys sekä maankäyttö- ja rakennuslain vaatimus onkin, että asunto-osakeyhtiöllä on hankkeessa mukana ammattitaitoiset rakennuttajat, suunnittelijat ja muut asiantuntijat. Täydennysrakennuttamisprosessin läpivientiin ei myöskään ole ollut käytössä vakiintunutta mallia tai toimintatapoja.
Onnistuneessa täydennysrakentamishankkeessa idea hankkeeseen ryhtymisestä tulee asunto-osakeyhtiön sisältä, hanketta kannattavat kaikki yhtiön osakkaat ja yhtiöllä on yksi yhteinen näkemys yhtiön kehittämisestä. Taloudellinen kannattavuus on onnistuneessa hankkeessa arvioitu tarkkaan eri skenaarioiden avulla laskennan lähtötietoja muuttamalla. Tässä tutkimuksessa selvitetään yleisimmät täydennysrakennuttamishankkeesta yhtiön tuloihin ja hankkeen kuluihin vaikuttavat seikat sekä esitetään laskentamalli täydennysrakentamishankkeen taloudellisen kannattavuuden arviointiin.
Asemakaavan muutosprosessiin ei asunto-osakeyhtiö pysty suurissa määrin vaikuttamaan, muuten kuin teettämällä asemakaavan muutosta varten huolelliset ennakkoselvitykset ja -tutkimukset sekä laadukkaat suunnitelmat. Asemakaavan muutosprosessi on kuitenkin syytä tuntea, jotta esimerkiksi yhtiön päätöksentekoprosessissa ja hankkeen taloudellisen kannattavuuden arvioinnissa osataan varautua sen vaatimuksiin. Tutkimuksessa esitetään tyypillinen asemakaavan muutosprosessi ja siihen vaikuttavat seikat sekä se miten asunto-osakeyhtiö voi arvioida tulevan lisärakennusoikeuden määrää.
Tutkimus jakaantuu kahteen osaan. Kirjallisuusosuudessa selvitetään pääpiirteittäin asunto-osakeyhtiöön ja sen päätöksentekoon sekä kaavoitukseen liittyvä lainsäädäntö, jonka lisäksi selvitetään perusteet hankkeen taloudellisen kannattavuuden arvioinnille sekä osallistavalle suunnitteluprosessille. Haastatteluosiossa syvennetään kirjallisuusosiossa saatuja lähtötietoja asunto-osakeyhtiöiden edustajien, kaupungin kaavoituksesta ja maankäytöstä vastaavien edustajien, sekä hankkeen toteuttajien näkemyksien ja kokemuksien perusteella.
Onnistuneessa täydennysrakentamishankkeessa idea hankkeeseen ryhtymisestä tulee asunto-osakeyhtiön sisältä, hanketta kannattavat kaikki yhtiön osakkaat ja yhtiöllä on yksi yhteinen näkemys yhtiön kehittämisestä. Taloudellinen kannattavuus on onnistuneessa hankkeessa arvioitu tarkkaan eri skenaarioiden avulla laskennan lähtötietoja muuttamalla. Tässä tutkimuksessa selvitetään yleisimmät täydennysrakennuttamishankkeesta yhtiön tuloihin ja hankkeen kuluihin vaikuttavat seikat sekä esitetään laskentamalli täydennysrakentamishankkeen taloudellisen kannattavuuden arviointiin.
Asemakaavan muutosprosessiin ei asunto-osakeyhtiö pysty suurissa määrin vaikuttamaan, muuten kuin teettämällä asemakaavan muutosta varten huolelliset ennakkoselvitykset ja -tutkimukset sekä laadukkaat suunnitelmat. Asemakaavan muutosprosessi on kuitenkin syytä tuntea, jotta esimerkiksi yhtiön päätöksentekoprosessissa ja hankkeen taloudellisen kannattavuuden arvioinnissa osataan varautua sen vaatimuksiin. Tutkimuksessa esitetään tyypillinen asemakaavan muutosprosessi ja siihen vaikuttavat seikat sekä se miten asunto-osakeyhtiö voi arvioida tulevan lisärakennusoikeuden määrää.
Tutkimus jakaantuu kahteen osaan. Kirjallisuusosuudessa selvitetään pääpiirteittäin asunto-osakeyhtiöön ja sen päätöksentekoon sekä kaavoitukseen liittyvä lainsäädäntö, jonka lisäksi selvitetään perusteet hankkeen taloudellisen kannattavuuden arvioinnille sekä osallistavalle suunnitteluprosessille. Haastatteluosiossa syvennetään kirjallisuusosiossa saatuja lähtötietoja asunto-osakeyhtiöiden edustajien, kaupungin kaavoituksesta ja maankäytöstä vastaavien edustajien, sekä hankkeen toteuttajien näkemyksien ja kokemuksien perusteella.