Hydrauliletkuasennelman puhtausmittaukset
Huhturi, Juuso (2015)
2015
Konetekniikan koulutusohjelma
Teknisten tieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-12-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201511231743
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201511231743
Tiivistelmä
Hydraulijärjestelmän puhtaustasoa on ennen tutkittu seuraamalla vain hydrauliöljyn puhtautta standardin ISO 4406 mukaan. Tämä mittaustapa ei ota huomioon komponentin valmistusprosessin aikana syntyviä epäpuhtauksia, jotka saattavat päästä järjestelmään kokoonpanon yhteydessä. Nämä epäpuhtaushiukkaset voivat aiheuttaa toimintahäiriöitä ja turhaa kulumista järjestelmän käyttöönottohetkellä, ennen kuin suodattimet kykenevät poistamaan ne öljykierrosta.
Suomessa on jo muutaman vuoden ajan selvitetty komponenttien puhtautta standardin ISO 16232 mukaan, pääosin Hydrauliikan ja Automatiikan laitoksen (IHA) toimesta. Nyt tutkimuksen tuloksena saadaan selville uuden, käyttämättömän letkuasennelman puhtaustaso. Tavoitteena on saada tietoa siitä hiukkasmäärästä, joka päätyy asennuksen kohteena olevaan hydraulijärjestelmään letkuasennelman mukana. Näiden mittausten lisäksi tutkitaan letkuliitoksen kytkemisen synnyttämää epäpuhtautta, suoritetaan puhtausmittauksia letkuasennelman valmistamisessa käytetyille komponenteille sekä vertaillaan letkun katkaisumenetelmien puhtautta.
Tässä työssä letkuasennelman sisältämät epäpuhtaushiukkaset irrotetaan puhtausmittauslaitteistolla, jossa huuhteluneste virtaa komponentin lävitse. Tämän jälkeen käytetty neste johdetaan kalvosuodattimelle. Kalvosuodattimen analysointi suoritetaan automaattisella mikroskoopilla, jolloin saadaan selville hiukkasten lukumäärä ja kokojakauma.
Letkuliitinten tuottamia hiukkasia mitataan kytkemällä huuhdeltu letkuasennelma testilaitteiston liitoksiin viisi kertaa ennen uudelleenhuuhteluita. Letkuasennelman valmistamisessa käytettävistä komponenteista hiukkaset irrotetaan painehuuhtelulla, kun taas letkujen katkaisuissa syntyneet epäpuhtaudet irrotetaan letkuista vapaasti virtaavalla nesteellä.
Mittausten perusteella letkuasennelman tulppapuhallus vähentää merkittävästi letkuasennelmassa olevia epäpuhtaushiukkasia. Letkuasennelman kytkemisvaiheessa on todennäköistä, että satunnaisia, kierre- tai pikaliittimistä peräisin olevia hiukkasia pääsee järjestelmään. Varastointipakkauksesta peräisin olleista letkuliittimistä irtoaa jonkin verran metallihiukkasia, kun taas letkuasennelman tulppaamisessa käytettävät kutistesuojat ovat melko puhtaita. Letkuasennelman tulppapuhalluksessa käytettävien puhallustulppien puhtausmittaukset epäonnistuivat.
Puhtain tapa katkaista letku on käyttää kirvestä. Tulevaisuudessa olisi hyvä selvittää, kuinka suuri vaikutus puhtaustuloksiin on terän kunnolla käytettäessä koneellista katkaisua.
Suomessa on jo muutaman vuoden ajan selvitetty komponenttien puhtautta standardin ISO 16232 mukaan, pääosin Hydrauliikan ja Automatiikan laitoksen (IHA) toimesta. Nyt tutkimuksen tuloksena saadaan selville uuden, käyttämättömän letkuasennelman puhtaustaso. Tavoitteena on saada tietoa siitä hiukkasmäärästä, joka päätyy asennuksen kohteena olevaan hydraulijärjestelmään letkuasennelman mukana. Näiden mittausten lisäksi tutkitaan letkuliitoksen kytkemisen synnyttämää epäpuhtautta, suoritetaan puhtausmittauksia letkuasennelman valmistamisessa käytetyille komponenteille sekä vertaillaan letkun katkaisumenetelmien puhtautta.
Tässä työssä letkuasennelman sisältämät epäpuhtaushiukkaset irrotetaan puhtausmittauslaitteistolla, jossa huuhteluneste virtaa komponentin lävitse. Tämän jälkeen käytetty neste johdetaan kalvosuodattimelle. Kalvosuodattimen analysointi suoritetaan automaattisella mikroskoopilla, jolloin saadaan selville hiukkasten lukumäärä ja kokojakauma.
Letkuliitinten tuottamia hiukkasia mitataan kytkemällä huuhdeltu letkuasennelma testilaitteiston liitoksiin viisi kertaa ennen uudelleenhuuhteluita. Letkuasennelman valmistamisessa käytettävistä komponenteista hiukkaset irrotetaan painehuuhtelulla, kun taas letkujen katkaisuissa syntyneet epäpuhtaudet irrotetaan letkuista vapaasti virtaavalla nesteellä.
Mittausten perusteella letkuasennelman tulppapuhallus vähentää merkittävästi letkuasennelmassa olevia epäpuhtaushiukkasia. Letkuasennelman kytkemisvaiheessa on todennäköistä, että satunnaisia, kierre- tai pikaliittimistä peräisin olevia hiukkasia pääsee järjestelmään. Varastointipakkauksesta peräisin olleista letkuliittimistä irtoaa jonkin verran metallihiukkasia, kun taas letkuasennelman tulppaamisessa käytettävät kutistesuojat ovat melko puhtaita. Letkuasennelman tulppapuhalluksessa käytettävien puhallustulppien puhtausmittaukset epäonnistuivat.
Puhtain tapa katkaista letku on käyttää kirvestä. Tulevaisuudessa olisi hyvä selvittää, kuinka suuri vaikutus puhtaustuloksiin on terän kunnolla käytettäessä koneellista katkaisua.