Toimintajärjestelmän vaatimiin tehtäviin käytetyn ajan kartoittaminen ja analysointi
Kauppinen, Aku-Matti (2015)
2015
Rakennustekniikan koulutusohjelma
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-12-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201511111708
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201511111708
Tiivistelmä
Nykyään monella yrityksellä on käytössään toimintajärjestelmä. Usein toimintajärjestelmä on useamman muun johtamisjärjestelmän, kuten laatu-, ympäristö- tai turvallisuusjärjestelmän integraatio. Yleensä myös jokin johtamisjärjestelmistä on standardoitu. Toimintajärjestelmä pyrkii muodostamaan kokonaisvaltaisen näkemyksen yrityksen toiminnasta. Tämän työn tarkoituksena on selvittää, kuinka paljon aikaa kohdeyrityksen työmailla toimintajärjestelmän tehtäviin käytetään. Tavoitteena on selvittää voidaanko toimintajärjestelmän tehtävistä saada Ratu-aineiston kaltaista menekkitietoa.
Tutkimuksen teoreettista osiota lähestytään kirjallisuustutkimuksen avulla. Kirjallisuustutkimusosiossa keskitytään rakentamiseen projektina ja työmaaorganisaatioon projektin toteuttajana. Työmaaorganisaation rakenteeseen ja sen eri jäsenten tehtäviin perehdytään tarkemmin sekä tutustutaan aiempaan tutkimukseen työnjohdon ajankäytöstä. Lisäksi kirjallisuustutkimusosiossa perehdytään toimintajärjestelmän määritelmään sekä yleisimpiin siihen liittyviin standardoituihin johtamisjärjestelmiin. Myös kohdeyrityksen toimintajärjestelmää tutkitaan.
Tutkimuksen empiriaosio toteutettiin strukturoituna lomakehaastatteluna, jonka tarkoituksena oli selvittää toimintajärjestelmän tehtäviin käytettyä aikaa. Tehtäviä, joihin käytettyä aikaa selvitettiin, valittiin kyselyyn kohdeyrityksen toimintajärjestelmästä. Valitut tehtävät olivat lakisääteisiä tai sitovia. Valitut tehtävät toteutetaan rakentamisen valmistelun, rakentamisen tai viimeistelyn ja käyttöönoton aikana. Tutkimusta varten haastateltiin kohdeyrityksestä yhteensä kymmenen toimihenkilöä, joista kuusi oli vastaavaa työnjohtajaa ja neljä työmaainsinööriä. Kyselyjen tuloksia verrataan verrokkiaikoihin, joiden määrittelemisen ovat tehneet tutkimuksen yritysohjaaja ja kohdeyrityksen työpäällikkö.
Tutkimustulokset osoittavat, että varsinkin vastaavat työnjohtajat kokevat kohdeyrityksen toimintajärjestelmän raskaaksi. Kun vastaavien työnjohtajien tuloksia verrataan ennakkoon määriteltyihin verrokkiaikoihin, nähdään vastausten ylittävän verrokkiajat. Samalla nähdään tulosten ylittävän koko hankkeen aikana kertyvät työtunnit. Vastaavat työnjohtajat myös käyttävät aikaansa useampaan tehtävään kuin verrokkiaikojen mukaan on oletettu. Tulokset myös osoittavat työmaainsinöörin tehtävänkuvan olevan niin laaja, ettei yksi työmaainsinööri voi hallita yhtä aikaa hankkeen aikataulu-, kustannus- ja laatuasioita.
Tutkimuksen teoreettista osiota lähestytään kirjallisuustutkimuksen avulla. Kirjallisuustutkimusosiossa keskitytään rakentamiseen projektina ja työmaaorganisaatioon projektin toteuttajana. Työmaaorganisaation rakenteeseen ja sen eri jäsenten tehtäviin perehdytään tarkemmin sekä tutustutaan aiempaan tutkimukseen työnjohdon ajankäytöstä. Lisäksi kirjallisuustutkimusosiossa perehdytään toimintajärjestelmän määritelmään sekä yleisimpiin siihen liittyviin standardoituihin johtamisjärjestelmiin. Myös kohdeyrityksen toimintajärjestelmää tutkitaan.
Tutkimuksen empiriaosio toteutettiin strukturoituna lomakehaastatteluna, jonka tarkoituksena oli selvittää toimintajärjestelmän tehtäviin käytettyä aikaa. Tehtäviä, joihin käytettyä aikaa selvitettiin, valittiin kyselyyn kohdeyrityksen toimintajärjestelmästä. Valitut tehtävät olivat lakisääteisiä tai sitovia. Valitut tehtävät toteutetaan rakentamisen valmistelun, rakentamisen tai viimeistelyn ja käyttöönoton aikana. Tutkimusta varten haastateltiin kohdeyrityksestä yhteensä kymmenen toimihenkilöä, joista kuusi oli vastaavaa työnjohtajaa ja neljä työmaainsinööriä. Kyselyjen tuloksia verrataan verrokkiaikoihin, joiden määrittelemisen ovat tehneet tutkimuksen yritysohjaaja ja kohdeyrityksen työpäällikkö.
Tutkimustulokset osoittavat, että varsinkin vastaavat työnjohtajat kokevat kohdeyrityksen toimintajärjestelmän raskaaksi. Kun vastaavien työnjohtajien tuloksia verrataan ennakkoon määriteltyihin verrokkiaikoihin, nähdään vastausten ylittävän verrokkiajat. Samalla nähdään tulosten ylittävän koko hankkeen aikana kertyvät työtunnit. Vastaavat työnjohtajat myös käyttävät aikaansa useampaan tehtävään kuin verrokkiaikojen mukaan on oletettu. Tulokset myös osoittavat työmaainsinöörin tehtävänkuvan olevan niin laaja, ettei yksi työmaainsinööri voi hallita yhtä aikaa hankkeen aikataulu-, kustannus- ja laatuasioita.