Maailman lentoliikenteen nykytila ja kehitysnäkymät
Viri, Riku (2015)
2015
Tietojohtamisen koulutusohjelma
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-11-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201510211676
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201510211676
Tiivistelmä
Lentoliikenne on itsessään merkittävä globaali ilmiö, joka kehittyy jatkuvasti. Tässä diplomityössä tarkastellaan lentoliikenteen nykytilaa globaalisti alan ilmiöiden näkökulmasta. Kirjallisuuskatsauksella muodostettavan teoreettisen viitekehyksen ja asiantuntijahaastatteluiden avulla tutkimuksessa luodaan kuva lentoliikenteen kehitysnäkymistä Euroopassa 5-10 vuoden ajanjaksolla. Ilmiöitä on pyritty tunnistamaan mahdollisimman laajasti eri puolilta toimialaa. Ilmiöt ja niihin liittyvä teoria esitetään tutkimuksessa toisiinsa sidottuina.
Perinteiset verkostolentoyhtiöt kilpailevat lyhyillä matkoilla halpalentoyhtiöitä ja pitkillä matkoilla Lähi-idän yhtiöitä vastaan. Kilpailu on parantanut matkustajan asemaa, mutta etenkin verkostolentoyhtiöiden toiminta on vaikeutunut. Euroopassa kilpailu tulee tulevaisuudessa kasvamaan, sillä Aasiassa lentoliikenteen vapautuessa kilpailu alueelta Eurooppaan päin kasvaa ja haastaa eurooppalaisia verkostolentoyhtiöitä. Halpalentoyhtiöiden kehittyminen Euroopassa näyttää mahdolliselta myös tulevaisuudessa.
Lentoasemakapasiteetti on Euroopassa ruuhka-aikoina täynnä, mutta sen ulkopuolella lentotoiminnot onnistuvat. Ongelmia syntyy lähinnä, jos kysyntää ei onnistuta ohjaamaan ruuhka-ajan ulkopuolelle lentomäärien kasvaessa. Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä ongelmaa voidaan pienentää lentoasematoimintojen tehostamisella ja suurempien lentokoneiden käyttämisellä. Myös vaihtoehtoisten lentoasemien käyttäminen tulevaisuudessa yleistyy.
Keski-Euroopassa raideliikenne voi toimia lentoliikenteen kilpailijana tai yhteistyössä saavutettavuusalueen parantamisessa ja syöttöliikenteen kasvattamisessa. Tulevaisuuden kannalta molempien järjestelmien kehittäminen yhdessä on tärkeää. Selkeiden rautatie- ja lentoasemien yhtymäkohtien tarve kasvaa myös tämän takia tulevaisuudessa.
Suomen lentoliikennekehitys on 2000-luvulla poikennut Ruotsin ja Norjan kehityksestä. Alueellisten lentoasemien kehitys Suomessa on selkeästi vähäisempää. Tämä vaikuttaa myös alueellisen matkailun ja elinkeinoelämän kehitykseen, koska alueellista liikennettä on hyvin vähän. Suomessa aluelentoasemilla on kuitenkin edellytykset parantaa yhteyksiä ja alueiden taloudellista tilannetta, kunhan niitä kehitetään siihen suuntaan.
Lentorahdin tarve voi vähentyä tulevaisuudessa 3D-tulostuksen siirtäessä tuotantoa paikalliseksi. Tekniikan yleistymiseen kuluu kuitenkin vielä aikaa. Samalla tulostus mahdollistaa keveämpien lentokoneenosien valmistamisen. Tämä mahdollistaa tulevaisuudessa polttoainekustannusten ja päästöjen vähentämisen.
Perinteiset verkostolentoyhtiöt kilpailevat lyhyillä matkoilla halpalentoyhtiöitä ja pitkillä matkoilla Lähi-idän yhtiöitä vastaan. Kilpailu on parantanut matkustajan asemaa, mutta etenkin verkostolentoyhtiöiden toiminta on vaikeutunut. Euroopassa kilpailu tulee tulevaisuudessa kasvamaan, sillä Aasiassa lentoliikenteen vapautuessa kilpailu alueelta Eurooppaan päin kasvaa ja haastaa eurooppalaisia verkostolentoyhtiöitä. Halpalentoyhtiöiden kehittyminen Euroopassa näyttää mahdolliselta myös tulevaisuudessa.
Lentoasemakapasiteetti on Euroopassa ruuhka-aikoina täynnä, mutta sen ulkopuolella lentotoiminnot onnistuvat. Ongelmia syntyy lähinnä, jos kysyntää ei onnistuta ohjaamaan ruuhka-ajan ulkopuolelle lentomäärien kasvaessa. Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä ongelmaa voidaan pienentää lentoasematoimintojen tehostamisella ja suurempien lentokoneiden käyttämisellä. Myös vaihtoehtoisten lentoasemien käyttäminen tulevaisuudessa yleistyy.
Keski-Euroopassa raideliikenne voi toimia lentoliikenteen kilpailijana tai yhteistyössä saavutettavuusalueen parantamisessa ja syöttöliikenteen kasvattamisessa. Tulevaisuuden kannalta molempien järjestelmien kehittäminen yhdessä on tärkeää. Selkeiden rautatie- ja lentoasemien yhtymäkohtien tarve kasvaa myös tämän takia tulevaisuudessa.
Suomen lentoliikennekehitys on 2000-luvulla poikennut Ruotsin ja Norjan kehityksestä. Alueellisten lentoasemien kehitys Suomessa on selkeästi vähäisempää. Tämä vaikuttaa myös alueellisen matkailun ja elinkeinoelämän kehitykseen, koska alueellista liikennettä on hyvin vähän. Suomessa aluelentoasemilla on kuitenkin edellytykset parantaa yhteyksiä ja alueiden taloudellista tilannetta, kunhan niitä kehitetään siihen suuntaan.
Lentorahdin tarve voi vähentyä tulevaisuudessa 3D-tulostuksen siirtäessä tuotantoa paikalliseksi. Tekniikan yleistymiseen kuluu kuitenkin vielä aikaa. Samalla tulostus mahdollistaa keveämpien lentokoneenosien valmistamisen. Tämä mahdollistaa tulevaisuudessa polttoainekustannusten ja päästöjen vähentämisen.