Elintarvikealan yrityksen jätehuollon kehittäminen
Rinta-Homi, Satu (2015)
Rinta-Homi, Satu
2015
Biotekniikan koulutusohjelma
Luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-11-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201510201657
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201510201657
Tiivistelmä
Tämän diplomityön tavoitteena oli etsiä keinoja elintarvikealan yrityksen jätehuollon kehittämiseen, tutkia jätelainsäädännön muutosten vaikutuksia jätehuoltoon ja selvittää vaihtoehtoisia käsittelymenetelmiä kohdeyrityksessä muodostuville jätteille kaatopaikkasijoituksen ja energiahyödyntämisen sijaan. Tarpeen jätehuollon kehittämiselle antoivat muutokset jätelainsäädännössä, joista työn kannalta oleellisimpana ovat vuonna 2016 voimaan astuvat rajoitukset biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen sijoittamisesta kaatopaikalle. Työn tarkoituksena oli tutkia näiden rajoitusten vaikutuksia jätehuoltoon ja kehittää jätehuoltoa etusijajärjestyksen mukaisesti lisäämällä jätteiden materiaalihyödyntämistä. Vaaralliset jätteet on jätetty tarkastelun ulkopuolelle.
Kehitystarpeiden määrittelemistä varten tarkasteltiin kohdeyrityksen jätehuoltoa tutustumalla tuotantolaitoksiin, tutkimalla jätteen määrää ja lajittelua, suorittamalla henkilökunnan haastatteluja sekä tutkimalla jätehuollon kirjallista aineistoa. Alkukartoituksen tietojen pohjalta arvioitiin jätehuollon nykytilaa ja annettiin kehitysehdotuksia. Lisäksi arvioitiin, miten jätehuollon etusijajärjestyksen toteutumista voitaisiin tehostaa ja miten se vaikuttaisi lajitteluun ja jätehuollon toimintaan käytännössä. Muovijätteen erilliskeräys ja sen toimittaminen kierrätykseen on tärkein jätteiden materiaalihyödyntämisen astetta nostava tekijä. Työhön kuului muovijätteen erilliskeräyksen kokeilu, jonka avulla saatiin tietoa kohdeyrityksessä muodostuvan muovijätteen määrästä ja laadusta. Olennaisena osana työhön kuului lisäksi jätehuollon muutoksista aiheutuvien kustannusten arviointi.
Arvioitiin, että kohdeyrityksen jätehuolto toimii pääsääntöisesti hyvin. Kehitysehdotuksia annettiin muun muassa jätteiden sisäiseen logistiikkaan, jäteastioiden merkintöihin ja lajitteluohjeisiin liittyen. Kustannuslaskelmien mukaan kohdeyritykselle edullisin vaihtoehto toimia jätehuollon uudistuksissa on toimittaa nykyinen kaatopaikalle ohjattava jäte jätteenpolttolaitokseen ja jatkaa energiajätteen lajittelua toimitettavaksi kierrätyspolttoaineen raaka-aineeksi. Muovijäteselvityksen ja kustannuslaskelmien perusteella on kannattavaa aloittaa LDPE-, HDPE- ja muovilaminaattien erilliskeräys ja toimittaminen materiaalihyötykäyttöön. Selvityksen mukaan kohdeyrityksessä muodostuu arviolta vähintään 83 tonnia muovijätteitä vuodessa, josta lähes kaikki pystytään kierrättämään. Ongelmia muovijätteen kierrättämiselle saattavat aiheuttaa jätevirran heterogeenisyys ja likaisuus, jonka vuoksi oikeanlainen syntypaikkalajittelu on erittäin tärkeää. Erilliskeräyksen aloittaminen lisää aluksi jätehuollon kustannuksia, mutta pitkällä aikavälillä tuo säästöä, sillä jätteen kierrättäminen materiaalina on edullisempaa kuin hyödyntäminen energiana.
Kehitystarpeiden määrittelemistä varten tarkasteltiin kohdeyrityksen jätehuoltoa tutustumalla tuotantolaitoksiin, tutkimalla jätteen määrää ja lajittelua, suorittamalla henkilökunnan haastatteluja sekä tutkimalla jätehuollon kirjallista aineistoa. Alkukartoituksen tietojen pohjalta arvioitiin jätehuollon nykytilaa ja annettiin kehitysehdotuksia. Lisäksi arvioitiin, miten jätehuollon etusijajärjestyksen toteutumista voitaisiin tehostaa ja miten se vaikuttaisi lajitteluun ja jätehuollon toimintaan käytännössä. Muovijätteen erilliskeräys ja sen toimittaminen kierrätykseen on tärkein jätteiden materiaalihyödyntämisen astetta nostava tekijä. Työhön kuului muovijätteen erilliskeräyksen kokeilu, jonka avulla saatiin tietoa kohdeyrityksessä muodostuvan muovijätteen määrästä ja laadusta. Olennaisena osana työhön kuului lisäksi jätehuollon muutoksista aiheutuvien kustannusten arviointi.
Arvioitiin, että kohdeyrityksen jätehuolto toimii pääsääntöisesti hyvin. Kehitysehdotuksia annettiin muun muassa jätteiden sisäiseen logistiikkaan, jäteastioiden merkintöihin ja lajitteluohjeisiin liittyen. Kustannuslaskelmien mukaan kohdeyritykselle edullisin vaihtoehto toimia jätehuollon uudistuksissa on toimittaa nykyinen kaatopaikalle ohjattava jäte jätteenpolttolaitokseen ja jatkaa energiajätteen lajittelua toimitettavaksi kierrätyspolttoaineen raaka-aineeksi. Muovijäteselvityksen ja kustannuslaskelmien perusteella on kannattavaa aloittaa LDPE-, HDPE- ja muovilaminaattien erilliskeräys ja toimittaminen materiaalihyötykäyttöön. Selvityksen mukaan kohdeyrityksessä muodostuu arviolta vähintään 83 tonnia muovijätteitä vuodessa, josta lähes kaikki pystytään kierrättämään. Ongelmia muovijätteen kierrättämiselle saattavat aiheuttaa jätevirran heterogeenisyys ja likaisuus, jonka vuoksi oikeanlainen syntypaikkalajittelu on erittäin tärkeää. Erilliskeräyksen aloittaminen lisää aluksi jätehuollon kustannuksia, mutta pitkällä aikavälillä tuo säästöä, sillä jätteen kierrättäminen materiaalina on edullisempaa kuin hyödyntäminen energiana.