Hoitajavastaanottotoiminnan arvoperusteinen tehostaminen
Kestilä, Hans (2015)
2015
Tuotantotalouden koulutusohjelma
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-11-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201510191653
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201510191653
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli HYKS Syöpäkeskuksella havaittu tarve paneutua hoitajavastaanottojen päivittäiseen toimintaan työn kohdentumisen onnistumisen varmistamiseksi. Hoitajavastaanottotoiminnalla nähdään tärkeä asema terveydenhuollon kentässä, jossa tehtävänsiirrot lääkäreiltä hoitajille avaavat uusia mahdollisuuksia. Tutkimuksessa tavoiteltiin hukkatoimintojen tunnistamista ja työn kohdentamisen määrittelyä niin, että se tukisi tehokkaammin hoitajavastaanottojen potilaslähtöistä ja toiminnallista arvontuotantoa.
Työ toteutettiin monimenetelmäisenä tapaustutkimuksena, jonka aineistona oli tietojärjestelmädata hoitajavastaanottojen suoritekirjauksista vuosilta 2012-2014, henkilöstön haastattelut (n=9), sekä työajan seurantatutkimukset kolmen hoitajavastaanottoa pitävän sairaanhoitajan yhteensä kuudesta työpäivästä. Monimenetelmäisyyteen päädyttiin, sillä alkuperäinen ongelmanasettelu edellytti moniulotteista ja käytännönläheistä tulokulmaa vastausten selvittämiseksi ja tutkimustulosten luotettavuuden varmistamiseksi. Monimenetelmäinen lähestymistapa nähtiin myös välttämättömänä, kun haluttiin saada vahvaa näyttöä työn johtopäätösten tueksi.
Tietojärjestelmädatan ja haastattelujen analyysit osoittivat, että eri hoitajavastaanottojen työnkuvat poikkeavat toisistaan merkittävästi ja että käytännöt suoritteiden kirjaustavoista vaihtelevat hoitajavastaanottojen välillä. Työajan seurantojen avulla pystyttiin tuottamaan konkreettista tietoa hoitajavastaanottoa pitävien sairaanhoitajien työpäivästä. Työajan seurantojen pohjalta tutkimuksessa rakennettiin toimintoluokittelu, jossa hoitajavastaanottojen päivittäiset aktiviteetit jaettiin neljään toimintoluokkaan. Neljäksi luokaksi valikoituivat arvontuotanto, välttämättömät tehtävät, siirrettävät tehtävät ja hukkatoiminnot.
Jos siirrettäviksi tehtäviksi luokiteltuja tehtäviä siirretään organisaatiossa alemman koulutustason omaavalle henkilöstölle ja vähennetään hukkatoimintoihin kuluvaa ajankäyttöä, voidaan keskittyä tehokkaammin arvontuotantoon ja välttämättömiin tehtäviin. Toimintoluokittelun ja siihen liittyvien toimenpide-ehdotusten soveltaminen myös muiden organisaatioiden hoitajavastaanottotoimintaan nähdään potentiaalisena valtakunnallisena kehityskohteena.
Työ toteutettiin monimenetelmäisenä tapaustutkimuksena, jonka aineistona oli tietojärjestelmädata hoitajavastaanottojen suoritekirjauksista vuosilta 2012-2014, henkilöstön haastattelut (n=9), sekä työajan seurantatutkimukset kolmen hoitajavastaanottoa pitävän sairaanhoitajan yhteensä kuudesta työpäivästä. Monimenetelmäisyyteen päädyttiin, sillä alkuperäinen ongelmanasettelu edellytti moniulotteista ja käytännönläheistä tulokulmaa vastausten selvittämiseksi ja tutkimustulosten luotettavuuden varmistamiseksi. Monimenetelmäinen lähestymistapa nähtiin myös välttämättömänä, kun haluttiin saada vahvaa näyttöä työn johtopäätösten tueksi.
Tietojärjestelmädatan ja haastattelujen analyysit osoittivat, että eri hoitajavastaanottojen työnkuvat poikkeavat toisistaan merkittävästi ja että käytännöt suoritteiden kirjaustavoista vaihtelevat hoitajavastaanottojen välillä. Työajan seurantojen avulla pystyttiin tuottamaan konkreettista tietoa hoitajavastaanottoa pitävien sairaanhoitajien työpäivästä. Työajan seurantojen pohjalta tutkimuksessa rakennettiin toimintoluokittelu, jossa hoitajavastaanottojen päivittäiset aktiviteetit jaettiin neljään toimintoluokkaan. Neljäksi luokaksi valikoituivat arvontuotanto, välttämättömät tehtävät, siirrettävät tehtävät ja hukkatoiminnot.
Jos siirrettäviksi tehtäviksi luokiteltuja tehtäviä siirretään organisaatiossa alemman koulutustason omaavalle henkilöstölle ja vähennetään hukkatoimintoihin kuluvaa ajankäyttöä, voidaan keskittyä tehokkaammin arvontuotantoon ja välttämättömiin tehtäviin. Toimintoluokittelun ja siihen liittyvien toimenpide-ehdotusten soveltaminen myös muiden organisaatioiden hoitajavastaanottotoimintaan nähdään potentiaalisena valtakunnallisena kehityskohteena.