Asuinkerrostalon korottamisen suunnittelun ja tuotannon ohjaus
Keränen, Juuso (2015)
Keränen, Juuso
2015
Rakennustekniikan koulutusohjelma
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-08-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201509241621
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201509241621
Tiivistelmä
Diplomityön tavoitteena oli selvittää Tampereen keskusta-alueella sijaitsevan asuinkerrostalon korottamisen kokonaisedullisin toteutusmenetelmä. Edullisimman toteutusmenetelmän selvittämiseksi perehdyttiin esimerkkikohteen rakennusaikaisiin aineistoihin. Esimerkkikohteen lähtötietoina ovat toimineet alkuperäiset rakennepiirustukset ja – laskelmat. Lisäksi tässä työssä perehdyttiin esimerkkikohteen rakentamisaikaisiin rakentamismääräyksiin.
Esimerkkikohteeseen suunniteltavien uusien rakenteiden pohjatiedoksi selvitettiin vaaditut sekä arkkitehtoniset että rakenteelliset rajoitukset ja määräykset. Vanhojen rakenteiden lisäkuormituskapasiteetin selvittämiseksi kohteesta oli tehty kantavuustarkastelu kantavien pilarien, palkkien ja perustusten osalta.
Esiselvitysten pohjalta esitettiin nykymääräykset täyttäviä rakenneteknisiä vaihtoehtoja. Rakenneteknisissä vaihtoehdoissa jouduttiin pohtimaan rakennetyyppejä, materiaaleja ja rakennejärjestelmiä. Esimerkkikohteen kaltaisessa korkean rakennuksen korottamisessa nykymääräyksien mukaisia rajoituksia ilmeni esimerkiksi palomääräyksissä. Palomääräysten johdosta puurakenteet jouduttiin rajoittamaan rakenneteknisten vaihtoehtojen ulkopuolelle kantavien rakenteiden osalta.
Rakenneteknisistä vaihtoehdoista muodostettiin rakentamismääräysten ja muiden viranomaisvaatimusten täyttäviä rakennetyyppejä yläpohja-, välipohja-, kantavista - ja ei-kantavista rakenteista.
Suunnitelluille rakennetyypeille määritettiin rakennusosakustannukset. Korotusrakenteiden vertailussa ja valinnassa huomioitiin yksittäisen rakennusosan kustannusten lisäksi menetelmästä muodostuneet yleis- ja yhteiskustannukset. Yleis- ja yhteiskustannuksiin vaikuttavat merkittävimmin rakenteiden esivalmistusaste sekä menetelmien nosto- ja sääsuojausvaatimukset. Menetelmien valinnan kokonaistaloudellisuuteen vaikuttivat merkittävästi menetelmän vaikutukset nostotöihin, sääsuojaukseen ja kiinteistössä samanaikaisesti asuvien asukkaiden huomioiminen häiriöiden minimoimiseksi.
Valituksi tuotantomenetelmäksi tehtyjen suunnitelmien ja tarkastelujen perusteella muodostuivat teräsbetoniset rakenteet, sekä paikallavalettavien että elementtirakenneosien yhdistelmä painottuen paikallavalurakenteisiin. Menetelmä- ja materiaalivalintoihin vaikuttivat oleellisesti korotushankeen erityispiirteet, kuten rakennuksen korkeus, sääsuojauksen toimivuus ja varmuus.
Esimerkkikohteeseen suunniteltavien uusien rakenteiden pohjatiedoksi selvitettiin vaaditut sekä arkkitehtoniset että rakenteelliset rajoitukset ja määräykset. Vanhojen rakenteiden lisäkuormituskapasiteetin selvittämiseksi kohteesta oli tehty kantavuustarkastelu kantavien pilarien, palkkien ja perustusten osalta.
Esiselvitysten pohjalta esitettiin nykymääräykset täyttäviä rakenneteknisiä vaihtoehtoja. Rakenneteknisissä vaihtoehdoissa jouduttiin pohtimaan rakennetyyppejä, materiaaleja ja rakennejärjestelmiä. Esimerkkikohteen kaltaisessa korkean rakennuksen korottamisessa nykymääräyksien mukaisia rajoituksia ilmeni esimerkiksi palomääräyksissä. Palomääräysten johdosta puurakenteet jouduttiin rajoittamaan rakenneteknisten vaihtoehtojen ulkopuolelle kantavien rakenteiden osalta.
Rakenneteknisistä vaihtoehdoista muodostettiin rakentamismääräysten ja muiden viranomaisvaatimusten täyttäviä rakennetyyppejä yläpohja-, välipohja-, kantavista - ja ei-kantavista rakenteista.
Suunnitelluille rakennetyypeille määritettiin rakennusosakustannukset. Korotusrakenteiden vertailussa ja valinnassa huomioitiin yksittäisen rakennusosan kustannusten lisäksi menetelmästä muodostuneet yleis- ja yhteiskustannukset. Yleis- ja yhteiskustannuksiin vaikuttavat merkittävimmin rakenteiden esivalmistusaste sekä menetelmien nosto- ja sääsuojausvaatimukset. Menetelmien valinnan kokonaistaloudellisuuteen vaikuttivat merkittävästi menetelmän vaikutukset nostotöihin, sääsuojaukseen ja kiinteistössä samanaikaisesti asuvien asukkaiden huomioiminen häiriöiden minimoimiseksi.
Valituksi tuotantomenetelmäksi tehtyjen suunnitelmien ja tarkastelujen perusteella muodostuivat teräsbetoniset rakenteet, sekä paikallavalettavien että elementtirakenneosien yhdistelmä painottuen paikallavalurakenteisiin. Menetelmä- ja materiaalivalintoihin vaikuttivat oleellisesti korotushankeen erityispiirteet, kuten rakennuksen korkeus, sääsuojauksen toimivuus ja varmuus.