Oulu ja Luulaja pohjoisen matkustajaliikenteen keskuksina

Abstract

Lentäminen on poikkeava muihin kulkutapoihin verrattuna. Lentäminen on ainoa kulkutapa siirryttäessä nopeasti pitkillä välimatkoilla. Lentoliikenne on kasvanut vuosittain tasaisesti huolimatta maailmalla vallitsevista epäkohdista. Matkustajaliikenteessä on kansainvälinen liikenne kasvamassa nopeammin kuin kotimaan liikenne. Lentoliikenteen nopein kasvu matkustajamäärissä mitattuina tapahtuu Aasiassa, Lähi-Idässä ja Etelä-Amerikassa. Maailman elintason nousu näillä alueilla vauhdittaa maailman lentoliikenteen matkustajamääriä. Lentoliikenteen sääntelyä on purettu ja se on lisännyt tarjontaa ja kilpailua. Lentoalalle ovat tulleet vanhojen verkostolentoyhtiöiden kilpailijoiksi halpalentoyhtiöt. Kansainvälinen matkailu on lisännyt lentoliikennettä ja kasvavista lentomatkustajamääristä kilpailu alalla on kovaa lentoyhtiöiden ja lentokenttien välillä. Lentoliikenteen lainalaisuudet ovat kaikkialla samat, myös Suomessa ja pohjoismaissa. Tässä työssä tutkitaan maailman lentoliikenteen tilaa, miten se on kehittynyt ja tutkitaan tämänhetkisiä trendejä matkustajalentoliikenteessä. Suomen, Ruotsin ja Norjan lentoliikenteen ymmärtäminen yhtäläisyyksien ja eroavuuksien suhteen maiden välillä luo pohjan tässä työssä jatkotutkimukselle Oulun ja Luulajan lentokentistä. Molemmat lentokentät ovat alueidensa suurimmat matkustajamäärien suhteen, mutta tässä työssä tutkitaan tarkemmin eroavuuksia ja pohditaan mihin Luulajan lentokentän suurempi matkustajamäärä Ouluun verrattuna perustuu. Lentokentät arvioidaan omistuspohjan, matkustajamäärien, sijainnin, käyttäjäkunnan ja niihin liittyvien seikkojen kuten kulkutapojen, matkaketjujen ja kausivaihteluiden mukaan. Oulun ja Luulajan lentokenttien kohdalla suurimmat matkustajamäärät ovat kotimaanliikenteen reitillä maidensa pääkentille, jotka sijaitsevat maidensa pääkaupungeissa Helsingissä ja Tukholmassa. Kansainvälinen liikenne Oulussa ja Luulajassa on pientä verrattuna kotimaan liikenteen matkustajamäärään. Kotimaan liikenteen ja kansainvälisen liikenteen reittitarjonta ennen, nyt ja tulevaisuuden näkymät esitetään ja pohditaan kuinka lentokenttien matkustajamääriä voitaisiin vielä nostaa. Pohdinnoissa otetaan kantaa myös Suomen verkostoasemien hallinnoimiseen ja Helsingin korostettuun asemaan lentokenttien vertailussa Suomessa. Ruotsin ja Norjan tilanteessa esitetään maiden lentokenttäverkoston eroavuus tässä suhteessa Suomeen.