Älylasisovellus nosturioperaattorin työn tukena
Dobrev, Niki (2015)
Dobrev, Niki
2015
Tietojohtamisen koulutusohjelma
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-10-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201509151579
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201509151579
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, millä tavoin älylaseilla toimivalla lisätyn todellisuuden sovelluksella voidaan tukea nosturioperaattorin päivittäistä työtä. Hyötyjä tutkittiin turvallisuus- sekä käyttömukavuusnäkökulmista. Hyötyjen lisäksi tutkittiin sovelluksen käyttöönoton teknisiä sekä sosioteknisiä haasteita.
Tutkimus toteutettiin suunnitteluteknisenä tutkimuksena rakentamalla nosturioperaattorin työtä tukeva prototyyppisovellus. Sovelluksen evaluointi suoritettiin käyttäjätestillä, johon osallistui testihenkilöinä viisi kokenutta nosturioperaattoria. Käyttäjätesteistä kerättiin dataa haastattelemalla, kirjallisella kyselyllä sekä suoraan nosturin antureista. Turvallisuushyötyjen tutkimus tehtiin tutkimalla anturidatasta saatuja operaattorin ohjauskäskyjä sekä analysoimalla testihenkilöiden haastatteluita. Käyttömukavuutta tutkittiin kirjallisen käytettävyyskyselyn sekä haastattelujen avulla. Teknisiä haasteita tutkittiin prototyyppisovelluksen rakentamisen sekä käyttäjätestien aikana ilmenneiden ongelmien näkökulmasta. Sosiotekniset haasteet selvitettiin analysoimalla testihenkilöiden haastatteluja.
Tutkimuksessa selvisi sovelluksen tuottavan turvallisuus- ja käyttömukavuushyötyjä jo tällaisenaan, joten sovelluksen toteuttaminen loi hyvän pohjan jatkokehitykselle. Verrattaessa älylasiavusteista toimintatapaa nykyiseen toimintatapaan, hyödyllisimmät sovelluksen tarjoamista toiminnoista olivat taakan painon näyttäminen, laadunvarmistuksen parantaminen valokuvan avulla sekä navigointiavustaja. Suurimmat tekniset haasteet koskivat tutkimuksessa käytettyjen älylasien kameran huonoa laatua sekä akkukestoa. Kameran huono laatu vähensi optisen seurannan tarkkuutta ja sen myötä teki reaalimaailman suhteen rekisteröidyistä malleista epävakaita ja täriseviä. Akkukeston ongelmat rajoittavat kyseisten älylasien käyttöä tuotantosovelluksissa, sillä kesto oli vain noin 2-4 tuntia, joka on liian vähän kokopäiväiseen tuotantokäyttöön. Sosioteknisistä haasteista suurimmiksi nousivat sovelluksen toimintavarmuus ja käyttäjän luottamus järjestelmään. Tämän lisäksi myös muutosvastarintaa sekä uuden toimintatavan opettelua pidettiin ongelmana, etenkin kun sovellusta käyttää kokenut nosturioperaattori, joka on tottunut vanhaan toimintatapaan.
Tutkimus toteutettiin suunnitteluteknisenä tutkimuksena rakentamalla nosturioperaattorin työtä tukeva prototyyppisovellus. Sovelluksen evaluointi suoritettiin käyttäjätestillä, johon osallistui testihenkilöinä viisi kokenutta nosturioperaattoria. Käyttäjätesteistä kerättiin dataa haastattelemalla, kirjallisella kyselyllä sekä suoraan nosturin antureista. Turvallisuushyötyjen tutkimus tehtiin tutkimalla anturidatasta saatuja operaattorin ohjauskäskyjä sekä analysoimalla testihenkilöiden haastatteluita. Käyttömukavuutta tutkittiin kirjallisen käytettävyyskyselyn sekä haastattelujen avulla. Teknisiä haasteita tutkittiin prototyyppisovelluksen rakentamisen sekä käyttäjätestien aikana ilmenneiden ongelmien näkökulmasta. Sosiotekniset haasteet selvitettiin analysoimalla testihenkilöiden haastatteluja.
Tutkimuksessa selvisi sovelluksen tuottavan turvallisuus- ja käyttömukavuushyötyjä jo tällaisenaan, joten sovelluksen toteuttaminen loi hyvän pohjan jatkokehitykselle. Verrattaessa älylasiavusteista toimintatapaa nykyiseen toimintatapaan, hyödyllisimmät sovelluksen tarjoamista toiminnoista olivat taakan painon näyttäminen, laadunvarmistuksen parantaminen valokuvan avulla sekä navigointiavustaja. Suurimmat tekniset haasteet koskivat tutkimuksessa käytettyjen älylasien kameran huonoa laatua sekä akkukestoa. Kameran huono laatu vähensi optisen seurannan tarkkuutta ja sen myötä teki reaalimaailman suhteen rekisteröidyistä malleista epävakaita ja täriseviä. Akkukeston ongelmat rajoittavat kyseisten älylasien käyttöä tuotantosovelluksissa, sillä kesto oli vain noin 2-4 tuntia, joka on liian vähän kokopäiväiseen tuotantokäyttöön. Sosioteknisistä haasteista suurimmiksi nousivat sovelluksen toimintavarmuus ja käyttäjän luottamus järjestelmään. Tämän lisäksi myös muutosvastarintaa sekä uuden toimintatavan opettelua pidettiin ongelmana, etenkin kun sovellusta käyttää kokenut nosturioperaattori, joka on tottunut vanhaan toimintatapaan.