Tienpidon kehittäminen alueellisen vaikuttavuuden näkökulmasta
Isola, Riina (2015)
2015
Rakennustekniikan koulutusohjelma
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-10-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201509151583
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201509151583
Tiivistelmä
Liikenneverkon kunnolla on suuri merkitys Suomen elinkeinoelämän kilpailukyvylle ja henkilöliikenteen sujuvuudelle. Tieverkon kunto on kuitenkin jo pitkään heikentynyt ja korjausvelan määrä kasvanut. Tienpidon rahoitustaso Suomessa on jo 1990-luvulta asti ollut liian pieni liikennesuoritteeseen nähden. Esimerkiksi Ruotsissa perusväylänpidon rahoitus on 2,5-kertainen Suomeen verrattuna. Nykyisellä tienpidon rahoitustasolla korjausvelan suuruus Suomessa jatkaa kasvuaan.
Tässä työssä tutkittiin Lapin ELY-keskuksen toiminta-aluetta ja tienpidon nykytilannetta Lapissa. Lapissa välimatkat ovat pitkiä ja alue on harvaan asuttu, mutta elinkeinotoimintaa on kuitenkin joka puolella Lappia. Metsätaloutta, kaivostoimintaa ja matkailua harjoitetaan laajalti ympäri maakuntaa. Metsä- ja metalliteollisuuden tehtaat ovat sen sijaan keskittyneet Kemi-Tornion alueelle. Lapin ELY-keskuksen alueen erityispiirre on vilkas kansainvälinen liikenne, koska alue rajautuu Ruotsiin, Norjaan ja Venäjään.
Tienpidon rahoitus Lapissa on vähentynyt viime vuosina. Tienpidon rahoituksen taso koko Pohjois-Suomessa on pienempi kuin muualla Barentsin alueella. Tienpidossa on jouduttu tinkimään erityisesti päällysteiden ylläpidosta. Käyttäjien tyytyväisyys Lapin teihin onkin viime vuosina laskenut. Tyytymättömyyttä aiheuttavat etenkin päällysteiden kunto ja talvihoidon taso.
Tässä tutkimuksessa kehitettiin tienpidon rahoitukselle vaihtoehtoinen kohdistamismalli, jossa tienpidon toimenpiteitä kohdistetaan alueellisesti eri käyttäjäryhmien tarpeiden mukaan. Vaihtoehtoja tarkasteltiin tiekuljetusten, matkailuliikenteen ja arjen liikkumistarpeiden näkökulmista. Kehittämisvaihtoehdoissa esitetyt toimenpiteet liittyivät tiestön ajettavuuteen, koulu- ja työmatkojen sujuvuuteen, matkailun mukavuuteen ja liikenneturvallisuuteen.
Kehitetyssä rahoituksen kohdentamisen mallissa voidaan ottaa tienpidon alueelliset ja paikalliset vaikutukset huomioon nykyistä paremmin. Mallin avulla ei kuitenkaan voida laskea tienpidon kokonaiskustannuksia, joten malli vaatii vielä kehittelyä. Kehitettyä mallia voidaan soveltaa myös muualla Suomessa. Erityisen hyvin malli soveltuu muille harvaan asutuille alueille.
Tässä työssä tutkittiin Lapin ELY-keskuksen toiminta-aluetta ja tienpidon nykytilannetta Lapissa. Lapissa välimatkat ovat pitkiä ja alue on harvaan asuttu, mutta elinkeinotoimintaa on kuitenkin joka puolella Lappia. Metsätaloutta, kaivostoimintaa ja matkailua harjoitetaan laajalti ympäri maakuntaa. Metsä- ja metalliteollisuuden tehtaat ovat sen sijaan keskittyneet Kemi-Tornion alueelle. Lapin ELY-keskuksen alueen erityispiirre on vilkas kansainvälinen liikenne, koska alue rajautuu Ruotsiin, Norjaan ja Venäjään.
Tienpidon rahoitus Lapissa on vähentynyt viime vuosina. Tienpidon rahoituksen taso koko Pohjois-Suomessa on pienempi kuin muualla Barentsin alueella. Tienpidossa on jouduttu tinkimään erityisesti päällysteiden ylläpidosta. Käyttäjien tyytyväisyys Lapin teihin onkin viime vuosina laskenut. Tyytymättömyyttä aiheuttavat etenkin päällysteiden kunto ja talvihoidon taso.
Tässä tutkimuksessa kehitettiin tienpidon rahoitukselle vaihtoehtoinen kohdistamismalli, jossa tienpidon toimenpiteitä kohdistetaan alueellisesti eri käyttäjäryhmien tarpeiden mukaan. Vaihtoehtoja tarkasteltiin tiekuljetusten, matkailuliikenteen ja arjen liikkumistarpeiden näkökulmista. Kehittämisvaihtoehdoissa esitetyt toimenpiteet liittyivät tiestön ajettavuuteen, koulu- ja työmatkojen sujuvuuteen, matkailun mukavuuteen ja liikenneturvallisuuteen.
Kehitetyssä rahoituksen kohdentamisen mallissa voidaan ottaa tienpidon alueelliset ja paikalliset vaikutukset huomioon nykyistä paremmin. Mallin avulla ei kuitenkaan voida laskea tienpidon kokonaiskustannuksia, joten malli vaatii vielä kehittelyä. Kehitettyä mallia voidaan soveltaa myös muualla Suomessa. Erityisen hyvin malli soveltuu muille harvaan asutuille alueille.