Tavaraliikenteen mallintamisesta Helsingin seudulla
Turunen, Ville Oskari (2015)
2015
Rakennustekniikan koulutusohjelma
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-10-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201509151586
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201509151586
Tiivistelmä
Työn alussa esitellään Helsingin seudun tavaraliikennejärjestelmän olennaiset piirteet, käsitellään tavaraliikenteen mittaamisen nykytilaa ja tarpeita. Loppupuolella mallinnetaan tavaraliikenteen matkatuotokset pääkaupunkiseudulla, tavaraliikenteen terminaalien sijoittuminen ja tavaraliikenteen matkojen suuntautumiset Tuupakan logistiikka-alueelta. Terminaalien sijoittumismallinnusta pohjustaa luku, jossa esitellään maankäytön mallintamisen perusperiaatteet. Lopuksi vielä käsitellään Liikenne- ja viestintäministeriön käyttämän Frisbee-tavaraliikennemallin soveltuvuutta Helsingin seudulle pitkämatkaisen tavaraliikenteen mallintamiseen.
Helsingin seudulla on keskeinen rooli koko maan tavaraliikennejärjestelmässä, sillä seudulla sijaitsee Suomen suurimpiin kuuluva Vuosaaren satama, ja Helsingin seudulla sijaitsevat tukkuliikkeiden isot valtakunnalliset varastot. Helsingin seutu on myös koko maan suurin yksittäinen kulutuskeskus. Tuotantokeskuksena Helsingin seutu ei ole yhtä tärkeä. Tavaraliikennejärjestelmä nojaa pitkälti maantiekuljetuksiin ja Kehä III:n varrella sijaitsevaan Suomen isoimpaan logistiikkakeskittymään.
Tavaraliikenteen mittaamisessa on paljon uuden tekniikan avaamia kehitysmahdollisuuksia. Myös tarvetta tavaraliikennettä tarkemmin varsinkin kaupungeissa selvittäville liikennetutukimuksille on, jos tavaraliikennettä halutaan mallintaa samalla tarkkuudella kuin henkilöliikennettä.
Maankäytön mallintamisen periaatteet eivät ole kovin hankalia ja eivätkä eroa suuresti liikenteen mallintamisen periaatteista. Käytännössä mallintaminen ei kuitenkaan usein edes onnistu, sillä maankäytön lajeja niille ominaisine dynamiikkoineen on yksinkertaisesti liikaa. Kuitenkin rajaamalla tutkimusasetelmia sopivasti maankäytön mallinnuksella saadaan käyttökelpoisia tuloksia esimerkiksi, kun halutaan arvioida liikenneverkon muutosten vaikutuksia kaupunkirakenteeseen.
Tavaraliikenteen matkatuotokset arvioitiin yhdistämällä paikkatietoja pääkaupunkiseudun eri toimialojen yritysten sijainneista Ympäristöministeriön suunnitteluohjeista saatuihin matkatuotoksiin maankäytön eri lajeille. Saatu tulos on uskottava. Terminaalien sijoittumista mallinnettaessa selvisi, että pelkästään keskeisimpiä tekijöitä käyttäen ei saada selitettyä terminaalien nykysijainteja. Käytetty menetelmä Tuupakan alueen tavaraliikenteen matkojen suuntautumisen mallintamiseksi osoittautui lupaavaksi, joskaan pienen havaintoaineston takia ei voida tehdä kovin pitkälle meneviä päätelmiä.
Helsingin seudulla on keskeinen rooli koko maan tavaraliikennejärjestelmässä, sillä seudulla sijaitsee Suomen suurimpiin kuuluva Vuosaaren satama, ja Helsingin seudulla sijaitsevat tukkuliikkeiden isot valtakunnalliset varastot. Helsingin seutu on myös koko maan suurin yksittäinen kulutuskeskus. Tuotantokeskuksena Helsingin seutu ei ole yhtä tärkeä. Tavaraliikennejärjestelmä nojaa pitkälti maantiekuljetuksiin ja Kehä III:n varrella sijaitsevaan Suomen isoimpaan logistiikkakeskittymään.
Tavaraliikenteen mittaamisessa on paljon uuden tekniikan avaamia kehitysmahdollisuuksia. Myös tarvetta tavaraliikennettä tarkemmin varsinkin kaupungeissa selvittäville liikennetutukimuksille on, jos tavaraliikennettä halutaan mallintaa samalla tarkkuudella kuin henkilöliikennettä.
Maankäytön mallintamisen periaatteet eivät ole kovin hankalia ja eivätkä eroa suuresti liikenteen mallintamisen periaatteista. Käytännössä mallintaminen ei kuitenkaan usein edes onnistu, sillä maankäytön lajeja niille ominaisine dynamiikkoineen on yksinkertaisesti liikaa. Kuitenkin rajaamalla tutkimusasetelmia sopivasti maankäytön mallinnuksella saadaan käyttökelpoisia tuloksia esimerkiksi, kun halutaan arvioida liikenneverkon muutosten vaikutuksia kaupunkirakenteeseen.
Tavaraliikenteen matkatuotokset arvioitiin yhdistämällä paikkatietoja pääkaupunkiseudun eri toimialojen yritysten sijainneista Ympäristöministeriön suunnitteluohjeista saatuihin matkatuotoksiin maankäytön eri lajeille. Saatu tulos on uskottava. Terminaalien sijoittumista mallinnettaessa selvisi, että pelkästään keskeisimpiä tekijöitä käyttäen ei saada selitettyä terminaalien nykysijainteja. Käytetty menetelmä Tuupakan alueen tavaraliikenteen matkojen suuntautumisen mallintamiseksi osoittautui lupaavaksi, joskaan pienen havaintoaineston takia ei voida tehdä kovin pitkälle meneviä päätelmiä.