Kemiantehtaan rakennusten huolto- ja kunnossapito
Viholainen, Pertti Johannes (2015)
Viholainen, Pertti Johannes
2015
Rakennustekniikan koulutusohjelma
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-09-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201508281557
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201508281557
Tiivistelmä
Rakenteiden ja teknisten järjestelmien suunniteltu käyttöikä voidaan saavuttaa vain suorittamalla niille määrätyt huolto- ja kunnossapitotoimenpiteet ajallaan. Tämän diplomityön tavoitteena on tuottaa tietoa kohteena olevan kemiantehtaan rakennusten rakenneteknisestä kunnosta kunnossapitosuunnittelun tueksi, kehittää alueen rakennusten kunnossapitotoimintaa ja selvittää kemiantehtaiden erityispiirteitä kuntoarvion teossa.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa tutkimuksen kohteiksi valittiin kaksi käytössä olevaa tehdasrakennusta. Kirjallisuustutkimuksen avulla luotiin viitekehys rakennusten huollon ja kunnossapidon järjestämisestä, kuntoarvion suorittamisesta sekä rakennusten sisältämän prosessilaitteiston aiheuttamista erityisrasituksista. Viitekehyksen tuloksia sovellettiin kohderakennuksille tehdyssä kuntoarviossa, jossa selvitettiin niiden rakennustekninen kunto. Kunnon perusteella laadittiin rakennuksille kunnossapitosuunnitelmaehdotus. Lisäksi arvioitiin eräiden kunnossapitotoimenpiteiden energiansäästömahdollisuuksia ja niiden taloudellista kannattavuutta. Kuntoarvion ja tehtaan henkilöstölle tehtyjen haastatteluiden perusteella kehitettiin kohderakennuksille ennakkohuolto-ohjelma ja selvitettiin mahdollisuuksia liittää se osaksi tehtaan kunnossapitojärjestelmää. Tiedonhankintamenetelminä käytettiin vanhoihin asiakirjoihin tutustumista, haastatteluita sekä osallistuvaa havainnointia.
Kohderakennusten rakennustekninen kunto on välttävä. Tarvittavat kunnossapitotarpeet keskittyivät vesikatoille sekä julkisivuihin. Katon vesivuotojen tukkiminen on erittäin tärkeää etenkin kevytbetonielementtikattojen yhteydessä. Julkisivuilla alkuperäiset ikkunat ja ovet vaativat kunnostustoimenpiteitä. Kunnossapitotoimenpiteistä kannattavimpia ovat kattolyhtyjen ikkunoiden umpeen rakentaminen sekä tehdassalien vanhojen puuikkunoiden korvaaminen uusilla.
Tehtaan prosessin pääasialliseksi rasitustekijäksi paljastui prosessiliuosten sisältämä natriumkloridi. Prosessista aiheutuu myös muita rasituksia kuten tavallista korkeampi lämpötila sekä erilaisia kosteusrasituksia. Lisäksi prosessissa käytetään useita rakenteille haitallisia apukemikaaleja. Prosessin erikoisrasitusten tunnistaminen on vaativa tehtävä, sillä prosessin rasitusten tyyppi ja intensiteetti vaihtelevat prosessin vaiheen mukaan.
Tehdasrakennusten kunnon arvioinnissa tulee huomioida tehtaan asettamat erityispiirteet. Avaimet onnistuneeseen kuntoarvioon ovat turvallisen kulun varmistaminen, käyttäjäkyselyn oikea toteuttaminen sekä prosessin rasitusten tunnistaminen.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa tutkimuksen kohteiksi valittiin kaksi käytössä olevaa tehdasrakennusta. Kirjallisuustutkimuksen avulla luotiin viitekehys rakennusten huollon ja kunnossapidon järjestämisestä, kuntoarvion suorittamisesta sekä rakennusten sisältämän prosessilaitteiston aiheuttamista erityisrasituksista. Viitekehyksen tuloksia sovellettiin kohderakennuksille tehdyssä kuntoarviossa, jossa selvitettiin niiden rakennustekninen kunto. Kunnon perusteella laadittiin rakennuksille kunnossapitosuunnitelmaehdotus. Lisäksi arvioitiin eräiden kunnossapitotoimenpiteiden energiansäästömahdollisuuksia ja niiden taloudellista kannattavuutta. Kuntoarvion ja tehtaan henkilöstölle tehtyjen haastatteluiden perusteella kehitettiin kohderakennuksille ennakkohuolto-ohjelma ja selvitettiin mahdollisuuksia liittää se osaksi tehtaan kunnossapitojärjestelmää. Tiedonhankintamenetelminä käytettiin vanhoihin asiakirjoihin tutustumista, haastatteluita sekä osallistuvaa havainnointia.
Kohderakennusten rakennustekninen kunto on välttävä. Tarvittavat kunnossapitotarpeet keskittyivät vesikatoille sekä julkisivuihin. Katon vesivuotojen tukkiminen on erittäin tärkeää etenkin kevytbetonielementtikattojen yhteydessä. Julkisivuilla alkuperäiset ikkunat ja ovet vaativat kunnostustoimenpiteitä. Kunnossapitotoimenpiteistä kannattavimpia ovat kattolyhtyjen ikkunoiden umpeen rakentaminen sekä tehdassalien vanhojen puuikkunoiden korvaaminen uusilla.
Tehtaan prosessin pääasialliseksi rasitustekijäksi paljastui prosessiliuosten sisältämä natriumkloridi. Prosessista aiheutuu myös muita rasituksia kuten tavallista korkeampi lämpötila sekä erilaisia kosteusrasituksia. Lisäksi prosessissa käytetään useita rakenteille haitallisia apukemikaaleja. Prosessin erikoisrasitusten tunnistaminen on vaativa tehtävä, sillä prosessin rasitusten tyyppi ja intensiteetti vaihtelevat prosessin vaiheen mukaan.
Tehdasrakennusten kunnon arvioinnissa tulee huomioida tehtaan asettamat erityispiirteet. Avaimet onnistuneeseen kuntoarvioon ovat turvallisen kulun varmistaminen, käyttäjäkyselyn oikea toteuttaminen sekä prosessin rasitusten tunnistaminen.