Kokoonpanon tuottavuuden edellytysten kehittäminen
Eerola, Emma (2015)
Eerola, Emma
2015
Konetekniikan koulutusohjelma
Teknisten tieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-09-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201508261527
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201508261527
Tiivistelmä
Diplomityössä tutkittiin puutuotetoimialaa globaalisti palvelevan teknologia- ja palveluyrityksen kokoonpanon tuottavuuden edellytyksiä ja niitä heikentäviä tekijöitä. Kohdeyritys on joutunut kohtaamaan globalisaation mukanaan tuomat haasteet, kun muutokset liiketoimintaympäristössä ovat tapahtuneet nopeammin, kuin kohdeyrityksen toiminnan kehitys on siihen pystynyt vastaamaan. Kohdeyrityksen strategisena päämääränä onkin tulevien vuosien aikana parantaa kannattavuutta kehittämällä toimintojen tuottavuutta, mihin liittyen tämä diplomityö tehtiin. Tutkimuksen päätavoitteena on kokoonpanon tuottavuuden edellytysten kehittäminen selvittämällä tuottavuuden edellytyksiä heikentäviä tekijöitä ja etsimällä kehitysratkaisuja niihin. Kokoonpanon tuottavuuteen vaikuttaa merkittävästi kokoonpanoa edeltävät prosessit. Näin ollen tutkittiin kokoonpanoa edeltävien toimintojen, eli suunnittelun, hankinnan, alihankinnan, tuotannon ja varastotoiminnan, haasteita sekä niihin liittyviä henkilöstötekijöitä kirjallisuustutkimuksen, havainnoinnin, laiteseurannan, haastatteluiden, tilastojen ja kyselyiden avulla.
Kokoonpanossa muiden prosessien haasteet näkyvät enimmäkseen puutteina sekä osien, komponenttien ja rakenteiden yhteensopimattomuutena. Haasteiden juurisyitä tutkittiin lean-menetelmin kalanruotokaavion ja 5 kertaa miksi –tekniikan avulla. Tärkeimpien juurisyiden todettiin olevan tuotteiden standardoimattomuus, kokoonpanon standardityöjärjestyksen puuttuminen ja funktionaalinen, työntöohjattu tuotantojärjestelmä. Tuotteiden ja kokoonpanon työjärjestyksen standardoimattomuus lisää poikkeamien ja virheiden määrää, mikä heikentää kokoonpanon tuottavuutta. Funktionaalisesta työntöohjatusta tuotantojärjestelmästä johtuen tuotanto ei pääse virtaamaan, mikä vaikuttaa koko tilaus-toimitusketjuun. Kehitysehdotukset suunniteltiin lean-filosofian pohjalta ja ne painottuivat vaihtelun vähentämiseen, toimintojen selkeyttämiseen ja tuotannon ja toimintojen virtaamisen parantamiseen. Tärkeimmät toimenpiteet ovat standardityöjärjestyksen muodostaminen kokoonpanoon, tuotannon virtauttaminen lean-tuotantotapaa soveltaen sekä tuotteiden vakiointi. Näiden kehitysehdotusten kautta voidaan poistaa hukkaa prosesseista ja parantaa siten kokoonpanon tuottavuutta.
Kokoonpanossa muiden prosessien haasteet näkyvät enimmäkseen puutteina sekä osien, komponenttien ja rakenteiden yhteensopimattomuutena. Haasteiden juurisyitä tutkittiin lean-menetelmin kalanruotokaavion ja 5 kertaa miksi –tekniikan avulla. Tärkeimpien juurisyiden todettiin olevan tuotteiden standardoimattomuus, kokoonpanon standardityöjärjestyksen puuttuminen ja funktionaalinen, työntöohjattu tuotantojärjestelmä. Tuotteiden ja kokoonpanon työjärjestyksen standardoimattomuus lisää poikkeamien ja virheiden määrää, mikä heikentää kokoonpanon tuottavuutta. Funktionaalisesta työntöohjatusta tuotantojärjestelmästä johtuen tuotanto ei pääse virtaamaan, mikä vaikuttaa koko tilaus-toimitusketjuun. Kehitysehdotukset suunniteltiin lean-filosofian pohjalta ja ne painottuivat vaihtelun vähentämiseen, toimintojen selkeyttämiseen ja tuotannon ja toimintojen virtaamisen parantamiseen. Tärkeimmät toimenpiteet ovat standardityöjärjestyksen muodostaminen kokoonpanoon, tuotannon virtauttaminen lean-tuotantotapaa soveltaen sekä tuotteiden vakiointi. Näiden kehitysehdotusten kautta voidaan poistaa hukkaa prosesseista ja parantaa siten kokoonpanon tuottavuutta.