Henkilöstöresurssilaskenta osana strategista henkilöstövoimavarojen johtamista
Olkinuora, Heidi (2015)
2015
Tuotantotalouden koulutusohjelma
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-09-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201508191519
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201508191519
Tiivistelmä
Tämän diplomityön tavoitteena oli tutkia henkilöstöresurssilaskennan strategiselle henkilöstövoimavarojen johtamiselle tuomia hyötyä ja haasteita. Samalla tarkoituksena oli selvittää, mitä ovat henkilöstöresurssilaskenta sekä strateginen henkilöstövoimavarojen johtaminen. Työ toteutettiin kriittisenä, integroivana kirjallisuustutkimuksena. Tämä metodologinen valinta mahdollisti monipuolisten lähdemateriaalien käytön. Työn lähteet koostuivat suurimmaksi osaksi tieteellisistä artikkeleista sekä muutamasta oppikirjasta. Käytettyjen lähteiden kohdalla oltiin erityisen tarkkoja sen suhteen, että ne oli kirjoitettu juuri henkilöstöresurssilaskennan tai strategisen henkilöstövoimavarojen johtamisen näkökulmasta.
Teoriaosuus rakentui kahdesta itsenäisestä kokonaisuudesta: henkilöstöresurssilaskennasta sekä strategisesta henkilöstövoimavarojen johtamisesta. Henkilöstöresurssilaskennan osuudessa keskityttiin kuvaamaan olemassa olevia HR-laskentamalleja. Näitä malleja ovat HR-kustannus- sekä arvomääritysmallit. HR-arvonmääritysmalleja on olemassa sekä rahallisia että ei-rahallisia. Lisäksi osuudessa käsiteltiin henkilöstötilinpäätöstä, koska verrattuna perinteisiin HR-laskentamalleihin, se on helpompi ottaa osaksi yritysten laskentarutiineja. Strategista henkilöstövoimavarojen johtajuutta käsittelevässä luvussa keskityttiin esittelemään johtajuuden, voimavarojen ja erilaisten strategiamallien ominaispiirteitä juuri strategisen henkilöstövoimavarojen johtamisen kontekstissa.
Työn tutkimuskysymyksen aihepiiristä ei ollut löydettävissä juurikaan valmista tutkimusta, jota olisi voitu suoraan hyödyntää pohdittaessa ratkaisuja tutkimusongelmaan. Tutkimuskysymystä lähestyttiinkin peilaamalla työn teorialuvuissa rakennettuja teoreettisia viitekehyksiä toistensa läpi. Henkilöstöresurssilaskennan ja strategisen henkilöstövoimavarojen johtamisen suhteesta onnistuttiin näin ollen löytämään monipuolisesti sekä hyötyjä että haasteita. Henkilöstöresursseja koskevien päätöksentekoprossien tukeminen ja erilaisten kyvykkyyksien yhdistäminen strategiatavoitteiden saavuttamiseksi olivat eräät hyötynäkökulmasta tehdyt havainnot. Haasteiksi sen sijaan paljastuivat muun muassa yhteisten prosessien suunnittelu ja implementointi, mittaamiskohteiden valinta sekä henkilöstöresursseihin liittyvät eettiset ja arvostukselliset tekijät. Koska tässä työssä ei ollut empiiristä osiota, tulosten syventämisen kannalta aiheesta tehtävä empiirinen jatkotutkimus on tarpeellista.
Teoriaosuus rakentui kahdesta itsenäisestä kokonaisuudesta: henkilöstöresurssilaskennasta sekä strategisesta henkilöstövoimavarojen johtamisesta. Henkilöstöresurssilaskennan osuudessa keskityttiin kuvaamaan olemassa olevia HR-laskentamalleja. Näitä malleja ovat HR-kustannus- sekä arvomääritysmallit. HR-arvonmääritysmalleja on olemassa sekä rahallisia että ei-rahallisia. Lisäksi osuudessa käsiteltiin henkilöstötilinpäätöstä, koska verrattuna perinteisiin HR-laskentamalleihin, se on helpompi ottaa osaksi yritysten laskentarutiineja. Strategista henkilöstövoimavarojen johtajuutta käsittelevässä luvussa keskityttiin esittelemään johtajuuden, voimavarojen ja erilaisten strategiamallien ominaispiirteitä juuri strategisen henkilöstövoimavarojen johtamisen kontekstissa.
Työn tutkimuskysymyksen aihepiiristä ei ollut löydettävissä juurikaan valmista tutkimusta, jota olisi voitu suoraan hyödyntää pohdittaessa ratkaisuja tutkimusongelmaan. Tutkimuskysymystä lähestyttiinkin peilaamalla työn teorialuvuissa rakennettuja teoreettisia viitekehyksiä toistensa läpi. Henkilöstöresurssilaskennan ja strategisen henkilöstövoimavarojen johtamisen suhteesta onnistuttiin näin ollen löytämään monipuolisesti sekä hyötyjä että haasteita. Henkilöstöresursseja koskevien päätöksentekoprossien tukeminen ja erilaisten kyvykkyyksien yhdistäminen strategiatavoitteiden saavuttamiseksi olivat eräät hyötynäkökulmasta tehdyt havainnot. Haasteiksi sen sijaan paljastuivat muun muassa yhteisten prosessien suunnittelu ja implementointi, mittaamiskohteiden valinta sekä henkilöstöresursseihin liittyvät eettiset ja arvostukselliset tekijät. Koska tässä työssä ei ollut empiiristä osiota, tulosten syventämisen kannalta aiheesta tehtävä empiirinen jatkotutkimus on tarpeellista.