Ampumaradan hulevesien käsittelymenetelmien toiminta ja elinkaarikustannukset
Havullinna, Ella (2015)
Havullinna, Ella
2015
Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelma
Luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-08-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201507291460
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201507291460
Tiivistelmä
Lyijypäästöjen aiheuttama kuormitus on merkittävimpiä ampumaratatoiminnan ympäristöhaittoja. Luotien lyijy on heikosti kulkeutuvaa, mutta pitkäaikaisen kuormituksen seurauksena se voi kulkeutua pinta- ja pohjavesiin. Ampumaratojen pintavesissä on ampumaratatoiminnan seurauksen havaittu lyijypitoisuuksia, jotka voivat käsittelemättöminä aiheuttaa riskin ympäristölle.
Tässä diplomityössä arvioitiin neljän Puolustusvoimien ampumaradan hulevesien käsittelyjärjestelmän toimintaa ja kykyä poistaa lyijyä sekä järjestelmien elinkaarikustannuksia. Kolmella radoista hulevedet käsitellään laskeutusaltaissa ja yhdellä radalla käytössä on biosuodatuskentät sekä biolaskeutusallas. Veden lyijypitoisuuden lisäksi tarkasteltiin veden laatuparametrien, kuten pH:n ja kiintoaineksen määrän, vaikutusta lyijyn esiintymiseen ja järjestelmien pidätyskykyyn.
Kaikilla radoilla hulevesissä havaittiin kohonneita lyijypitoisuuksia. Tulosten perusteella lyijyn esiintymismuoto vaikuttaa merkittävästi eri käsittelymenetelmien kykyyn poistaa lyijyä hulevesistä. Laskeutusaltaat poistivat tehokkaasti kiintoaineeseen sitoutunutta lyijyä, parhaimmillaan 88 %. Liukoisessa muodossa olevan lyijyn poistoon vaaditaan tehostettuja menetelmiä, esimerkiksi biosuodatusta. Tulosten perusteella ampumaratojen hulevesien käsittelyyn suositellaan menetelmiä, joissa yhdistetään laskeutus- ja suodatustekniikat liukoisen lyijyn poistamiseksi.
Biosuodatuskenttien tehoa lyijyn poistoon ampumaratojen hulevesistä ei voitu tulosten perusteella määrittää luotettavasti. Aikaisempien tutkimusten perusteella biosuodatustekniikoilla voidaan tehokkaasti poistaa lyijyä hulevesistä. Lisätutkimuksia vaaditaan ampumaratojen hulevesien käsittelymenetelmien kehittämiseksi.
Laskeutusaltaiden elinkaarikustannukset olivat matalimmat tarkastelluista järjestelmistä. Biosuodatuskenttien kustannukset olivat korkeimmat. Kustannuksia voidaan alentaa huolellisella suunnittelulla ja asianmukaisella hoidolla. Huoltotarpeen arvioimiseksi suositellaan säännöllistä tarkkailua ja näytteenottoa.
Tässä diplomityössä arvioitiin neljän Puolustusvoimien ampumaradan hulevesien käsittelyjärjestelmän toimintaa ja kykyä poistaa lyijyä sekä järjestelmien elinkaarikustannuksia. Kolmella radoista hulevedet käsitellään laskeutusaltaissa ja yhdellä radalla käytössä on biosuodatuskentät sekä biolaskeutusallas. Veden lyijypitoisuuden lisäksi tarkasteltiin veden laatuparametrien, kuten pH:n ja kiintoaineksen määrän, vaikutusta lyijyn esiintymiseen ja järjestelmien pidätyskykyyn.
Kaikilla radoilla hulevesissä havaittiin kohonneita lyijypitoisuuksia. Tulosten perusteella lyijyn esiintymismuoto vaikuttaa merkittävästi eri käsittelymenetelmien kykyyn poistaa lyijyä hulevesistä. Laskeutusaltaat poistivat tehokkaasti kiintoaineeseen sitoutunutta lyijyä, parhaimmillaan 88 %. Liukoisessa muodossa olevan lyijyn poistoon vaaditaan tehostettuja menetelmiä, esimerkiksi biosuodatusta. Tulosten perusteella ampumaratojen hulevesien käsittelyyn suositellaan menetelmiä, joissa yhdistetään laskeutus- ja suodatustekniikat liukoisen lyijyn poistamiseksi.
Biosuodatuskenttien tehoa lyijyn poistoon ampumaratojen hulevesistä ei voitu tulosten perusteella määrittää luotettavasti. Aikaisempien tutkimusten perusteella biosuodatustekniikoilla voidaan tehokkaasti poistaa lyijyä hulevesistä. Lisätutkimuksia vaaditaan ampumaratojen hulevesien käsittelymenetelmien kehittämiseksi.
Laskeutusaltaiden elinkaarikustannukset olivat matalimmat tarkastelluista järjestelmistä. Biosuodatuskenttien kustannukset olivat korkeimmat. Kustannuksia voidaan alentaa huolellisella suunnittelulla ja asianmukaisella hoidolla. Huoltotarpeen arvioimiseksi suositellaan säännöllistä tarkkailua ja näytteenottoa.