Raportointijärjestelmän suunnittelu, toteutus ja kehitys ohjelmistoyrityksessä

Abstract

Tutkimuksessa keskitytään kevyen raportointijärjestelmän suunnitteluun, toteutukseen ja kehitykseen. Erilaisia raportointijärjestelmiä on yrityksillä ollut käytössä jo pitkään, mutta niiden visuaalisuudessa, käytettävyydessä ja kerätyssä tiedossa on usein parantamisen varaa. Luotettavien ja oikea-aikaisten päätösten tekeminen edellyttää laadukkaan ja hyödyllisen informaation saamista. Tietovarasto- ja raportointijärjestelmät tuottavat tätä informaatiota, josta voidaan analyysityökalujen avulla muodostaa arvokasta tietämystä. Tutkimusongelmana on selvittää, millainen raportointijärjestelmä kohdeyrityksen asiakkaille tulisi suunnitella ja toteuttaa. Tavoitteena on luoda helppokäyttöinen, reaaliaikainen ja visuaalisesti näyttävä raportointiratkaisu, joka täyttää yrityksen nykyasiakkaiden raportointitarpeet.

Tutkimuksen rakenne voidaan jakaa kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tutustutaan kirjallisuuden avulla liiketoimintatiedon hallintaan ja raportointiin. Teemoina ovat erityisesti liiketoimintatiedon hallinnan prosessi ja arkkitehtuuri sekä raportoinnin sisältämät tunnusluvut ja mittarit. Kirjallisuudesta pyritään etsimään vastauksia tutkimuskysymyksiin sekä keräämään tietoa järjestelmän määrittelyä ja suunnittelua varten. Tutkimuksen toisessa osassa suunnitellaan ja toteutetaan raportointijärjestelmä. Kirjallisuudesta saatuja tietoja yhdistellään kyselyn ja havainnoinnin avulla kerättyihin tietoihin, ja näistä muodostuu raportointijärjestelmän määrittelyn pohja. Näiden tietojen avulla raporttien sisältö ja ulkoasu toteutetaan. Empiirinen osuus etenee Design Science tutkimusmenetelmän kuuden vaiheen kautta aina järjestelmän määrittelystä lopulliseen tuotteistukseen asti.

Tulokseksi tutkimuksessa saatiin raportointijärjestelmän ensimmäinen myyntiin sopiva versio. Asiakaspalautteen ja projektiryhmän huomioiden pohjalta oltiin kuitenkin yhtä mieltä siitä, että järjestelmää tulisi vielä kehittää eteenpäin. Lopussa käydäänkin läpi erilaisia esille tulleita jatkokehitysehdotuksia ja arvioidaan kokonaisuudessaan tutkimuksen onnistumista. Tuloksista käy ilmi, että projektin tiukka aikataulu, kyselyn vastauksien vähäisyys sekä tehtyjen kompromissien määrä haittasi selkeästi täysin valmiin ratkaisun toteutusta ensimmäisellä yrityksellä.