Näkökulmia MOOCeihin
Arponen, Sanni (2015)
Arponen, Sanni
2015
Tietojohtamisen koulutusohjelma
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201505201329
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201505201329
Tiivistelmä
MOOCit ovat kaikille avoimia, maksuttomia verkkokursseja. Ne nousivat julkisuuteen vuonna 2012, jolloin useiden tunnettujen yliopistojen MOOCit keräsivät parhaimmillaan jopa satoja tuhansia osallistujia. Myös Suomessa MOOCit ovat herättäneet kiinnostusta, ja esimerkiksi Helsingin yliopisto on järjestänyt vuodesta 2012 asti ohjelmoinnin MOOCeja. Myös tämän työn kohdeorganisaatio, Tampereen teknillinen yliopisto, on kiinnostunut MOOCien järjestämisestä.
Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää, mitä sisältöön, tuotantoon ja hallintaan liittyviä asioita tulisi huomioida MOOCien järjestämisessä. Aihetta tarkasteltiin organisaation, opettajan ja opiskelijan näkökulmasta, ja sitä käsiteltiin sekä kirjallisuuskatsauksen että empiirisen tutkimuksen avulla. Kirjallisuuskatsauksessa käytettiin lähteinä kirjoja, tieteellisiä artikkeleita, raportteja sekä muita aihetta käsitteleviä, pääosin sähköisiä julkaisuja. Empiiristä osuutta varten haastateltiin kohdeorganisaation MOOC-pilottiprojektien opetushenkilökuntaa sekä kahta asiantuntijaa Helsingin yliopistosta. Lisäksi kohdeorganisaation ylioppilaskunnalta pyydettiin aiheesta lausunto.
Työn tuloksena luotiin kohdeorganisaatiolle lista huomioitavista asioista. Työhön ei kuitenkaan sisälly varsinaisia toimenpidesuosituksia. Organisaation näkökulmasta keskeisimmiksi asioiksi nostettiin tavoitteiden ja mittareiden luominen, henkilökunnan tukeminen, talouteen liittyvät päätökset, näkyvyyteen liittyvät riskit sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä. Opettajan näkökulmasta tärkeitä huomioitavia asioita ovat uusien työkalujen ja menetelmien ennakkoluuloton kokeileminen, vaihtelevien oppimispolkujen tarjoaminen, vuorovaikutuksen tukeminen kurssilla sekä oman roolin löytäminen. Opiskelijan näkökulmasta esiin nostettiin osallistujien erilaiset tavoitteet, ajan, paikan ja työtapojen joustavuus sekä itsenäisen opiskelun haasteet.
Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää, mitä sisältöön, tuotantoon ja hallintaan liittyviä asioita tulisi huomioida MOOCien järjestämisessä. Aihetta tarkasteltiin organisaation, opettajan ja opiskelijan näkökulmasta, ja sitä käsiteltiin sekä kirjallisuuskatsauksen että empiirisen tutkimuksen avulla. Kirjallisuuskatsauksessa käytettiin lähteinä kirjoja, tieteellisiä artikkeleita, raportteja sekä muita aihetta käsitteleviä, pääosin sähköisiä julkaisuja. Empiiristä osuutta varten haastateltiin kohdeorganisaation MOOC-pilottiprojektien opetushenkilökuntaa sekä kahta asiantuntijaa Helsingin yliopistosta. Lisäksi kohdeorganisaation ylioppilaskunnalta pyydettiin aiheesta lausunto.
Työn tuloksena luotiin kohdeorganisaatiolle lista huomioitavista asioista. Työhön ei kuitenkaan sisälly varsinaisia toimenpidesuosituksia. Organisaation näkökulmasta keskeisimmiksi asioiksi nostettiin tavoitteiden ja mittareiden luominen, henkilökunnan tukeminen, talouteen liittyvät päätökset, näkyvyyteen liittyvät riskit sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä. Opettajan näkökulmasta tärkeitä huomioitavia asioita ovat uusien työkalujen ja menetelmien ennakkoluuloton kokeileminen, vaihtelevien oppimispolkujen tarjoaminen, vuorovaikutuksen tukeminen kurssilla sekä oman roolin löytäminen. Opiskelijan näkökulmasta esiin nostettiin osallistujien erilaiset tavoitteet, ajan, paikan ja työtapojen joustavuus sekä itsenäisen opiskelun haasteet.