Työvaiheisiin kuluvan ajan seurannan kehittäminen elektroniikka-alan yrityksessä
Korhonen, Turo (2015)
2015
Tietotekniikan koulutusohjelma
Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta - Faculty of Computing and Electrical Engineering
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201505201343
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201505201343
Tiivistelmä
Tämä työ on tehty Kyrel Oy:lle. Kyrel Oy on alihankintayritys, joka tarjoaa elektroniikka-, mekaniikka- ja sähkömekaniikan kokoonpanopalveluja pitkällä kokemuksella. Kyrel Oy:n ja monen muun yrityksen haasteena on ollut, ettei tarkkaa tietoa siitä, kauanko tietty työvaihe kestää milläkin tuotteella ole pystytty keräämään helposti. Työvaiheissa tehtävien töiden määrä ja niiden pituus saattavat vaihdella paljon eri tuotteiden välillä aiheuttaen hankaluuksia työvaiheiden keston mittaamiselle.
Työvaiheiden kestoa on arvioitu mittaamalla sekuntikellolla ja laskemalla erilaisten matemaattisten kaavojen mukaisesti. Näiden avulla ei ole kuitenkaan pystytty keräämään kaikkia tietoja todellisista työn kestoista, koska työvaiheita suoritettaessa ilmenee myös muita pakollisia tehtäviä, joiden vaikutusta työn suorittamiseen kuluvaan aikaan ei pystytä tarkasti arvioimaan. Tällaisia ovat esimerkiksi työohjeiden etsiminen ja tutkiminen, komponenttien haku ja erilaiset dokumentoinnit. Työvaiheiden tehtävät ja työskentelytavat ovat saattaneet myös muuttua, eikä muutoksia ole mitattu. Yritys voi hyödyntää tietoa yhden työvaiheen kestosta kullakin tuotteella esimerkiksi työn hinnoittelussa ja tuotannon suunnittelussa.
Tässä työssä tutkittiin aluksi, löytyisikö valmiita ratkaisuja ongelman selvittämiseksi. Hyvin pian kävi kuitenkin selville, ettei halutunlaista järjestelmää oltu esitelty avoimesti. Tämän jälkeen alettiin kerätä ideoita tekniikoista, joilla tuotannon seurannan voisi toteuttaa. Kerättyjen tietojen pohjalta tehtiin suunnitelma toteutettavasta järjestelmästä ja aloitettiin suunnitelman mukainen toteutus. Valittu järjestelmä pohjautui tablet-tietokoneen kautta tapahtuvaan tietojen syöttöön. Työvaiheen tiedot luettiin työkortin viivakoodista tabletin kameran avulla. Työkortti oli A4-kokoinen paperi, joka sisälsi kyseisen työn erä-, tuote- ja työvaihetiedot. Työntekijän tehtävänä oli viivakoodin lukemisen lisäksi merkata järjestelmän avulla työn aloitus- ja lopetusaika. Työssä päästiin toiseen testausvaiheeseen, jonka avulla järjestelmä todettiin toimivaksi.
Työvaiheiden kestoa on arvioitu mittaamalla sekuntikellolla ja laskemalla erilaisten matemaattisten kaavojen mukaisesti. Näiden avulla ei ole kuitenkaan pystytty keräämään kaikkia tietoja todellisista työn kestoista, koska työvaiheita suoritettaessa ilmenee myös muita pakollisia tehtäviä, joiden vaikutusta työn suorittamiseen kuluvaan aikaan ei pystytä tarkasti arvioimaan. Tällaisia ovat esimerkiksi työohjeiden etsiminen ja tutkiminen, komponenttien haku ja erilaiset dokumentoinnit. Työvaiheiden tehtävät ja työskentelytavat ovat saattaneet myös muuttua, eikä muutoksia ole mitattu. Yritys voi hyödyntää tietoa yhden työvaiheen kestosta kullakin tuotteella esimerkiksi työn hinnoittelussa ja tuotannon suunnittelussa.
Tässä työssä tutkittiin aluksi, löytyisikö valmiita ratkaisuja ongelman selvittämiseksi. Hyvin pian kävi kuitenkin selville, ettei halutunlaista järjestelmää oltu esitelty avoimesti. Tämän jälkeen alettiin kerätä ideoita tekniikoista, joilla tuotannon seurannan voisi toteuttaa. Kerättyjen tietojen pohjalta tehtiin suunnitelma toteutettavasta järjestelmästä ja aloitettiin suunnitelman mukainen toteutus. Valittu järjestelmä pohjautui tablet-tietokoneen kautta tapahtuvaan tietojen syöttöön. Työvaiheen tiedot luettiin työkortin viivakoodista tabletin kameran avulla. Työkortti oli A4-kokoinen paperi, joka sisälsi kyseisen työn erä-, tuote- ja työvaihetiedot. Työntekijän tehtävänä oli viivakoodin lukemisen lisäksi merkata järjestelmän avulla työn aloitus- ja lopetusaika. Työssä päästiin toiseen testausvaiheeseen, jonka avulla järjestelmä todettiin toimivaksi.