Vanhan sairaalarakennuksen käyttötarkoituksen muutos ikääntyvien asumiseen
Tiainen, Anna (2015)
Tiainen, Anna
2015
Rakennustekniikan koulutusohjelma
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201505201319
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201505201319
Tiivistelmä
Suomen sairaalakanta on pääosin 1950-1970 –luvuilla rakennettua, joten suuri osa maamme sairaalarakennuksista on mittavien peruskorjauksien edessä. Vanhan suojellun rakennuksen peruskorjaaminen vastaamaan nykyisien tilaratkaisujen ja teknisten ominaisuuksien vaatimuksia on haastavaa, ellei jopa mahdotonta. Vanhojen sairaaloiden peruskorjaaminen on myös usein taloudellisesti kannattamatonta uudisrakentamiseen verrattuna.
Kun rakennuksen alkuperäinen käyttötarkoitus ei ole enää toimiva, tulee kiinteistönomistajan miettiä rakennukselle uutta tulevaisuutta. Uuden toiminnallisesti ja taloudellisesti soveltuvan käyttötarkoituksen toteuttaminen voi olla vaikeaa rakennuksen syrjäisen sijainnin ja mittavien peruskorjauskustannusten takia. Vanhalla rakennuksella voi myös olla kulttuurihistoriallista arvoa, jolloin rakennukselle asetetut suojelumääräykset rajoittavat saneerauksen toteuttamista.
Tässä työssä selvitetään, voidaanko vanha sairaalakiinteistö muuttaa ikääntyvien asuinrakennukseksi toiminnallisesta ja taloudellisesta näkökulmasta. Tutkimus on suoritettu tapaustutkimuksena tutkien kolmea vanhaa sairaalarakennusta, joiden uudeksi käyttötarkoitukseksi on valittu ikääntyvien asuminen. Tutkimuksen aineisto on hankittu haastattelemalla kolmen tutkimuskohteen rakennuttajia ja käyttäjiä. Tutkimuksen analyysissä haastatteluaineistosta on jäsennetty teemoja, joiden perusteella on vastattu tutkimuskysymyksiin.
Tutkimuksen mukaan vanhan sairaalakiinteistön käyttötarkoituksen muutos ikääntyvien asumiseen on usein taloudellisesti kannattamatonta. Vanhan sairaalarakennuksen peruskorjaus uutta vastaavaksi palvelukodiksi maksaa vähintään yhtä paljon kuin uuden rakennuksen rakentaminen, mutta kohteissa ei päästä uudistaloa vastaavaan tehokkuuteen. Vanhan rakennuksen käyttö-tarkoituksen muutos voi toteutua markkinaehtoisesti pääkaupunkiseudulla, missä markkinavuokrataso on korkea, sijoittajan tuottovaateet pienemmät ja kohteet sijaitsevat väestömäärien näkökulmasta hyvillä paikoilla. Maakunnissa sijaitsevien sairaalakiinteistöjen kehittäminen uuteen käyttöön on taloudellisesti vaikeampaa. Vanhan sairaalan muuntaminen asumistiloiksi on ongelmallista myös suojelumääräysten takia, sillä liian tiukat suojelulliset määräykset heikentävät palveluasumisen tilojen muuntojoustavuutta, toiminnallisuutta sekä kodinomaisuutta.
Kun rakennuksen alkuperäinen käyttötarkoitus ei ole enää toimiva, tulee kiinteistönomistajan miettiä rakennukselle uutta tulevaisuutta. Uuden toiminnallisesti ja taloudellisesti soveltuvan käyttötarkoituksen toteuttaminen voi olla vaikeaa rakennuksen syrjäisen sijainnin ja mittavien peruskorjauskustannusten takia. Vanhalla rakennuksella voi myös olla kulttuurihistoriallista arvoa, jolloin rakennukselle asetetut suojelumääräykset rajoittavat saneerauksen toteuttamista.
Tässä työssä selvitetään, voidaanko vanha sairaalakiinteistö muuttaa ikääntyvien asuinrakennukseksi toiminnallisesta ja taloudellisesta näkökulmasta. Tutkimus on suoritettu tapaustutkimuksena tutkien kolmea vanhaa sairaalarakennusta, joiden uudeksi käyttötarkoitukseksi on valittu ikääntyvien asuminen. Tutkimuksen aineisto on hankittu haastattelemalla kolmen tutkimuskohteen rakennuttajia ja käyttäjiä. Tutkimuksen analyysissä haastatteluaineistosta on jäsennetty teemoja, joiden perusteella on vastattu tutkimuskysymyksiin.
Tutkimuksen mukaan vanhan sairaalakiinteistön käyttötarkoituksen muutos ikääntyvien asumiseen on usein taloudellisesti kannattamatonta. Vanhan sairaalarakennuksen peruskorjaus uutta vastaavaksi palvelukodiksi maksaa vähintään yhtä paljon kuin uuden rakennuksen rakentaminen, mutta kohteissa ei päästä uudistaloa vastaavaan tehokkuuteen. Vanhan rakennuksen käyttö-tarkoituksen muutos voi toteutua markkinaehtoisesti pääkaupunkiseudulla, missä markkinavuokrataso on korkea, sijoittajan tuottovaateet pienemmät ja kohteet sijaitsevat väestömäärien näkökulmasta hyvillä paikoilla. Maakunnissa sijaitsevien sairaalakiinteistöjen kehittäminen uuteen käyttöön on taloudellisesti vaikeampaa. Vanhan sairaalan muuntaminen asumistiloiksi on ongelmallista myös suojelumääräysten takia, sillä liian tiukat suojelulliset määräykset heikentävät palveluasumisen tilojen muuntojoustavuutta, toiminnallisuutta sekä kodinomaisuutta.