Tekstiilinauhan säteilynkesto ja sen parantaminen
Snicker, Laura Maria (2015)
2015
Kuitu- ja tekstiilitekniikan koulutusohjelma
Teknisten tieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201505191315
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201505191315
Tiivistelmä
UV-säteily on ionisoimatonta sähkömagneettista säteilyä, jonka sisältämä energia on tarpeeksi suuri rikkomaan polymeerien kemiallisia sidoksia. UV-säteily aiheuttaa materiaalissa valohajoamista, joka muuttaa materiaalin kemiallista rakennetta ja ominaisuuksia. Tärkeimmät hajoamismekanismit ovat fotolyysi ja valohapettuminen, joiden seurauksena voi: materiaalin ominaispaino sekä lujuus laskea, ilmetä värimuutoksia, polymerointiasteen pienenemistä ja muita muutoksia materiaalin ominaisuuksissa. Materiaalista riippuen voidaan käyttää erilaisia absorbereja, antioksidantteja ja pigmenttejä suojaamaan materiaalia säteilyltä. Säteilynkesto on erittäin tärkeä ominaisuus kaikilla polymeerisillä tuotteilla, joita käytetään ulko-olosuhteissa.
Tämä diplomityö suoritettiin suomalaisen tekstiilialalla toimivan yrityksen toimeksiantona. Työssä tutkittiin tutkimusmateriaalin lujuuden heikkenemistä UV-säteilyn vaikutuksesta ja mietittiin keinoja sen säteilynkeston parantamiseksi. Työssä testattiin käytössä olevien tuotteiden tavoin erilaisille ympäristöolosuhteille altistuneita materiaalinäytteitä minkä lisäksi työssä suoritettiin laboratorio-olosuhteissa kaksi altistuskoetta, joissa materiaalinäytteitä altistettiin UV-säteilylle, korkealle lämpötilalle ja kosteudelle. Ensimmäisessä kokeessa testattiin tuotteen valmistukseen käytettävää tekstiilimateriaalia, mutta toista altistuskoetta varten valmistettiin erilaisia nauhanäytteitä.
Diplomityön tuloksena saatiin tutkimusmateriaalin lujuuden heikkeneminen ajan suhteen sekä tunnistettiin erilaisia keinoja materiaalin säteilynkeston parantamiseksi. Keinoja, jolla voidaan vaikuttaa materiaalin kestävyyteen, olivat erilaiset rakenne- ja raaka-aineratkaisut, joilla lisättiin materiaalin säteilynkestoa. Lisäksi työssä tunnistettiin myös useampia jatkoselvityskohteita, joiden vaikutusta säteilynkeston parantamiseen on syytä tutkia.
Tämä diplomityö suoritettiin suomalaisen tekstiilialalla toimivan yrityksen toimeksiantona. Työssä tutkittiin tutkimusmateriaalin lujuuden heikkenemistä UV-säteilyn vaikutuksesta ja mietittiin keinoja sen säteilynkeston parantamiseksi. Työssä testattiin käytössä olevien tuotteiden tavoin erilaisille ympäristöolosuhteille altistuneita materiaalinäytteitä minkä lisäksi työssä suoritettiin laboratorio-olosuhteissa kaksi altistuskoetta, joissa materiaalinäytteitä altistettiin UV-säteilylle, korkealle lämpötilalle ja kosteudelle. Ensimmäisessä kokeessa testattiin tuotteen valmistukseen käytettävää tekstiilimateriaalia, mutta toista altistuskoetta varten valmistettiin erilaisia nauhanäytteitä.
Diplomityön tuloksena saatiin tutkimusmateriaalin lujuuden heikkeneminen ajan suhteen sekä tunnistettiin erilaisia keinoja materiaalin säteilynkeston parantamiseksi. Keinoja, jolla voidaan vaikuttaa materiaalin kestävyyteen, olivat erilaiset rakenne- ja raaka-aineratkaisut, joilla lisättiin materiaalin säteilynkestoa. Lisäksi työssä tunnistettiin myös useampia jatkoselvityskohteita, joiden vaikutusta säteilynkeston parantamiseen on syytä tutkia.