Työajanmittauksen hyödyntäminen kotihoidon tuottavuuden tarkastelussa
Asikainen, Joni Ville Petrik (2015)
Asikainen, Joni Ville Petrik
2015
Tuotantotalouden koulutusohjelma
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201505191313
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201505191313
Tiivistelmä
Julkisten palveluiden tuottavuus on monimutkaista, eikä tuottavuuteen vaikuttavia tekijöitä osata vielä kunnolla määrittää. Teollisuuden tuottavuuskonseptit ovat liian kapeita käytettäväksi ja huomioon tulee ottaa myös palveluiden laatu ja vaikuttavuus. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tuottavuuden nosto nähdään tärkeänä keinona hallita kustannuksia ja valmistautua niiden tulevaan nousuun erityisesti väestön ikääntymisen seurauksena. Tuottavuuden kuvaamisesta ei ole riittävästi tietoa Porin Perusturvan kotihoidossa. Tietojärjestelmät tarjoavat potentiaalisen lähtökohdan tuottavuuden kuvaamiseen. Työajanmittauksilla voidaan tuoda lisää läpinäkyvyyttä työmääriin perustuvaan tuottavuuden tarkasteluun. Porin kotihoidon osalta haluttiin arvioida kohteet, joiden seuraaminen työajanmittauksilla tuo lisäarvoa tuottavuuden kuvaamiseen.
Tutkimuksessa käytettiin valmista työajanmittauksen aineistoa, josta tunnistettiin kotihoidon tuottavuuden tarkasteluun lisäarvoa tuovia kohteita. Näitä olivat käyntien suunnitteluun kuluva aika, matka-ajat ja käyntien raportointi. Tietojärjestelmien osalta haluttiin arvioida voiko niitä hyödyntää välittömän asiakastyön osuuden mittaamiseen työajanmittausten sijaan, joka on tärkeä kotihoidon resurssikäytön kuvaaja.
Välittömän työajan osuuden seuraaminen on mahdollista kotihoidon tietojärjestelmillä, eikä tähän tarvita työajanmittauksia. Työajanmittauksia voidaan hyödyntää matka-aikojen, työvuoron alun ja ensimmäisen käynnin välisen ajan sekä käynnin raportoinnin työmäärän kuvaamiseen. Työajanmittausten lisäarvo perustuu valinnaisten kohteiden työmäärän mittaamiseen, jolloin toimintaa voidaan arvioida ja kehittää. Työajanmittausten heikkoutena on epävarmuus tarkkuudesta. Työajanmittauksilla voidaan tutkia nykytilannetta tai arvioida tehtyjen muutosten vaikutusta nopeasti ja kustannustehokkaasti. Taustalla tulee olla ymmärrys kotihoidon toiminnasta kokonaisuutena sekä arvioida tilanne kokonaistuottavuuden kannalta, sillä työajanmittauksella huomio kiinnittyy vain sisäiseen tuottavuuteen.
Tutkimuksessa käytettiin valmista työajanmittauksen aineistoa, josta tunnistettiin kotihoidon tuottavuuden tarkasteluun lisäarvoa tuovia kohteita. Näitä olivat käyntien suunnitteluun kuluva aika, matka-ajat ja käyntien raportointi. Tietojärjestelmien osalta haluttiin arvioida voiko niitä hyödyntää välittömän asiakastyön osuuden mittaamiseen työajanmittausten sijaan, joka on tärkeä kotihoidon resurssikäytön kuvaaja.
Välittömän työajan osuuden seuraaminen on mahdollista kotihoidon tietojärjestelmillä, eikä tähän tarvita työajanmittauksia. Työajanmittauksia voidaan hyödyntää matka-aikojen, työvuoron alun ja ensimmäisen käynnin välisen ajan sekä käynnin raportoinnin työmäärän kuvaamiseen. Työajanmittausten lisäarvo perustuu valinnaisten kohteiden työmäärän mittaamiseen, jolloin toimintaa voidaan arvioida ja kehittää. Työajanmittausten heikkoutena on epävarmuus tarkkuudesta. Työajanmittauksilla voidaan tutkia nykytilannetta tai arvioida tehtyjen muutosten vaikutusta nopeasti ja kustannustehokkaasti. Taustalla tulee olla ymmärrys kotihoidon toiminnasta kokonaisuutena sekä arvioida tilanne kokonaistuottavuuden kannalta, sillä työajanmittauksella huomio kiinnittyy vain sisäiseen tuottavuuteen.