Talotekniikan ja tilasuunnittelun kehittäminen sähköasemalla
Lappalainen, Minttu-Maaria (2015)
Lappalainen, Minttu-Maaria
2015
Konetekniikan koulutusohjelma
Teknisten tieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-05-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201504231239
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201504231239
Tiivistelmä
Helen Sähköverkko Oy (HSV) halusi selvittää tämän diplomityön avulla mitä ja millaisia taloteknisiä järjestelmiä sähköasemalle vaaditaan sekä miten sähköaseman tilan käyttö voidaan optimoida. Tutkimuksen aihepiiriin ovat kuuluneet myös vaadittavan rakenteellisen paloturvallisuustason tarkastelu sekä muut rakenteelliset vaatimukset. Löydettävien ratkaisujen toivottiin vaikuttavan positiivisesti muun muassa henkilöturvallisuuteen, kustannuksiin, sähköaseman rakennusmalliin ja energiatehokkuuteen. Sähköasemat ovat miehittämättömiä, joissa kuitenkin kiinteistösähkö vie HSV:n omien kulutusmittausten mukaan noin 60 % koko sähköaseman omakäyttösähköenergiasta. Kiinteistösähkö on siten hyvä mittari etsittäessä mahdollisia säästö- ja parannusehdotuksia taloteknisistä järjestelmistä. Työssä on tarkasteltu tulevaisuuden sähköaseman mallia, jossa tilat on otettu tehokkaasti käyttöön ja siellä on vaatimusten mukaiset talotekniset järjestelmät.
Tutkimuksen kohde oli tulevaisuuden sähköasema. Selvitetyt talotekniset järjestelmät liittyivät ilmanvaihtoon, lämmitykseen, vedenjakeluun, palontorjuntaan, valaistukseen ja rakennusautomaatioon. Vähimmäistasoa on haettu käymällä läpi muun muassa aiheisiin liittyviä lakea ja standardeja. Myös järjestelmien teknisen toteutuksen puolesta on tarkasteltu niiden soveltuvuutta sähköasemalle. Optimaalista sähköaseman tilankäyttöä tutkittiin selvittämällä tarvittavia huonetiloja ja mahdollisuutta yhdistää eri huoneita huomioiden prosessin vaatimukset. Rakenteellisen paloturvallisuuden suhteen on tarkasteltu vähintä vaadittavaa paloluokkaa ja palo-osastoinnin tarvetta tutustumalla sähköasemaa koskeviin paloturvallisuusmääräyksiin.
Määräyksiin ja lakeihin tutustumalla selvitettiin perusvaatimukset nykyaikaiselle sähköaseman talotekniikalle, mistä saatiin tuloksena määritettyä vaatimusten mukaiset vähimmäistasot jokaiselle järjestelmälle, jotta sähköaseman talotekniikka toimisi ja rakennus pysyisi ”terveenä rakennuksena”. Esimerkiksi ilmanvaihto on suositeltavaa tehdä tällöin koneellisena ja sähköaseman lämmityksen alentamiseen voidaan vaikuttaa eniten hankkimalla kylmempiä olosuhteita kestäviä sähkölaitteita. Lämmitykseen suositellaan häviölämmön hyödyntämistä. Tilasuunnittelun kannalta saatiin pienennettyä sähköaseman huoneiden lukumäärää puoleen HSV:n alkuperäisestä suunnitelmasta yhdistelemällä ja karsimalla pois tarpeettomia tiloja. Tilojen pinta-alat eivät merkittävästi vähentyneet, mutta rakennuskustannuksissa saadaan säästöjä. Paloturvallisuuden suhteen määritettiin paloluokaksi P2-luokka ja todettiin palo-osastoinnin olevan omaehtoista paitsi päämuuntajatiloissa.
Tutkimuksen kohde oli tulevaisuuden sähköasema. Selvitetyt talotekniset järjestelmät liittyivät ilmanvaihtoon, lämmitykseen, vedenjakeluun, palontorjuntaan, valaistukseen ja rakennusautomaatioon. Vähimmäistasoa on haettu käymällä läpi muun muassa aiheisiin liittyviä lakea ja standardeja. Myös järjestelmien teknisen toteutuksen puolesta on tarkasteltu niiden soveltuvuutta sähköasemalle. Optimaalista sähköaseman tilankäyttöä tutkittiin selvittämällä tarvittavia huonetiloja ja mahdollisuutta yhdistää eri huoneita huomioiden prosessin vaatimukset. Rakenteellisen paloturvallisuuden suhteen on tarkasteltu vähintä vaadittavaa paloluokkaa ja palo-osastoinnin tarvetta tutustumalla sähköasemaa koskeviin paloturvallisuusmääräyksiin.
Määräyksiin ja lakeihin tutustumalla selvitettiin perusvaatimukset nykyaikaiselle sähköaseman talotekniikalle, mistä saatiin tuloksena määritettyä vaatimusten mukaiset vähimmäistasot jokaiselle järjestelmälle, jotta sähköaseman talotekniikka toimisi ja rakennus pysyisi ”terveenä rakennuksena”. Esimerkiksi ilmanvaihto on suositeltavaa tehdä tällöin koneellisena ja sähköaseman lämmityksen alentamiseen voidaan vaikuttaa eniten hankkimalla kylmempiä olosuhteita kestäviä sähkölaitteita. Lämmitykseen suositellaan häviölämmön hyödyntämistä. Tilasuunnittelun kannalta saatiin pienennettyä sähköaseman huoneiden lukumäärää puoleen HSV:n alkuperäisestä suunnitelmasta yhdistelemällä ja karsimalla pois tarpeettomia tiloja. Tilojen pinta-alat eivät merkittävästi vähentyneet, mutta rakennuskustannuksissa saadaan säästöjä. Paloturvallisuuden suhteen määritettiin paloluokaksi P2-luokka ja todettiin palo-osastoinnin olevan omaehtoista paitsi päämuuntajatiloissa.