Nanopartikkelialtistus ja ammattitaudit
Koivisto, Turkka, Ilari (2015)
Koivisto, Turkka, Ilari
2015
Konetekniikan koulutusohjelma
Teknisten tieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-05-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201504231236
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201504231236
Tiivistelmä
Nanoteknologia kehittyy vahvasti, sen parissa työskentelevien ihmisten määrä kaksinkertaistuu joka kolmas vuosi ja määrän on oletettu maailmanlaajuisesti olevan jo n. 2 000 000 vuoteen 2020 mennessä. Nanopartikkelien ja nanomateriaalien käytön haitalliset terveysvaikutukset ovat suurin uhka alan kehitykselle. Eläinkokeissa nanopartikkeleille altistettujen eläinten (rotat, hiiret) keuhkoista on löytynyt tulehduksia, kasvaimia ja arpeutumia. Nanopartikkelialtistusten on pelätty johtavan asbestin kaltaiseen ammattitautiepidemiaan. Nanopartikkelien pitoisuuksille työpaikan ilmassa ei ole olemassa lakisääteisiä raja-arvoja, mikä on hidastanut työpaikka-altistusmittauksien tekemistä. Voiko nanopartikkelialtistuksesta seurata ammattitauteja vai onko ammattitautitapauksia jo olemassa? Tässä työssä selvitettiin kirjallisuusselvitysten ja asiantuntijoiden haastatteluilla, ketkä työpaikan työntekijöistä altistuvat nanopartikkeleille, mitä seuraamuksia näistä altistuksista voi seurata ja löytyykö Tapaturmavakuutuslaitosten liiton ammattitautirekisteristä jo nyt tapauksia, jotka voidaan todeta johtuvaksi nanopartikkelialtistuksista.
Tämän työn kirjallisuusselvityksien ja asiantuntija haastatteluiden perusteella työntekijät, jota toimivat nanoteknologiaa hyödyntävien yritysten varastoissa, tuotekehityksessä, tuotannossa, puhtaana pidossa ja jätteenkäsittelyssä ovat alttiina nanopartikkeleille. Työntekijä altistuu nanopartikkeleille pääasiallisesti hengityksen kautta, mutta iho on altistusreittinä otettava myös huomioon. Pitkäaikainen nanopartikkelialtistus johtaa elimistön happamuustilaan, josta on seurauksena mm. tulehduksia ja jopa solukuolemia. Nanopartikkelialtistus on liitetty useisiin hengitys-, sydän -ja verenkiertoelimistön, sekä hermoston ammattitauteihin. Tässä työssä käytiin läpi erilaisilla rajauksilla Tapaturmavakuutuslaitosten liiton ammattitautirekisteriä, etsien jo nyt mahdollisia nanopartikkelialtistuksista johtuvia ammattitauteja. Haku kohdennettiin kerättyyn nanoteknologian yritysten (77 kpl) listaan. Yhtään nanopartikkelialtistuksista aiheutunutta ammattitauti- tai ammattitautiepäily tapausta ei löytynyt toistaiseksi, mutta ammattitaudeille on tyypillistä hidas kehittyminen, joten vastaavanlaisia hakuja on syytä suorittaa myös tulevaisuudessa.
Tämän työn kirjallisuusselvityksien ja asiantuntija haastatteluiden perusteella työntekijät, jota toimivat nanoteknologiaa hyödyntävien yritysten varastoissa, tuotekehityksessä, tuotannossa, puhtaana pidossa ja jätteenkäsittelyssä ovat alttiina nanopartikkeleille. Työntekijä altistuu nanopartikkeleille pääasiallisesti hengityksen kautta, mutta iho on altistusreittinä otettava myös huomioon. Pitkäaikainen nanopartikkelialtistus johtaa elimistön happamuustilaan, josta on seurauksena mm. tulehduksia ja jopa solukuolemia. Nanopartikkelialtistus on liitetty useisiin hengitys-, sydän -ja verenkiertoelimistön, sekä hermoston ammattitauteihin. Tässä työssä käytiin läpi erilaisilla rajauksilla Tapaturmavakuutuslaitosten liiton ammattitautirekisteriä, etsien jo nyt mahdollisia nanopartikkelialtistuksista johtuvia ammattitauteja. Haku kohdennettiin kerättyyn nanoteknologian yritysten (77 kpl) listaan. Yhtään nanopartikkelialtistuksista aiheutunutta ammattitauti- tai ammattitautiepäily tapausta ei löytynyt toistaiseksi, mutta ammattitaudeille on tyypillistä hidas kehittyminen, joten vastaavanlaisia hakuja on syytä suorittaa myös tulevaisuudessa.