Rakennuttajan työmaavalvonnan kehittäminen
Mäkinen, Jukka Markus (2015)
2015
Rakennustekniikan koulutusohjelma
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-05-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201504231224
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201504231224
Tiivistelmä
Rakentamisen laadusta on käyty tiivistä julkista keskustelua. Rakentamisen laatuongelmat ovat näkyvästi esillä mediassa, jonka vuoksi rakennusalalla on suuri paine tehdä laatuharppaus. Rakennuksien lisääntyvä talotekniikka nostaa myös rakentamisen vaikeusastetta. Rakennushankkeen teknisten haasteiden lisäksi lainsäädäntö lisää edelleen tilaajan vastuuta rakennushankkeessa. Edellä mainitut asiat lisäävät tarvetta työmaavalvontapalveluita tarjoavan yrityksen toiminnan kehittämiselle.
Tutkimuksen päätavoite oli rakennuttajan työmaavalvonnan kehittäminen. Tutkimuksen alussa tehtiin kirjallisuusselvitys, jossa tarkasteltiin tutkimusaihetta rakentamisen laadun, toimintajärjestelmän ja työmaavalvonnan näkökulmista. Toisena tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastatteluita. Haastatteluilla selvitettiin kohdeyrityksen työmaavalvonnan toimintatavat ja kehityskohteet sekä valvojan roolia rakennushankkeessa.
Tutkimuksen haastatteluissa todettiin, että työmaavalvojalla on keskeinen merkitys rakentamisen teknisen sekä asiakaskeskeisen laadun toteutumisessa. Tärkeimpänä laadun yksittäisenä tekijänä katsottiin olevan vastaava mestari. Valvojan ennakoiva toiminta nähtiin olevan tärkeämpää kuin tehdyn työn tarkastamisen. Ennakoivan teknisen laadunvarmistuksen keskeisimpänä tehtävänä todettiin olevan mallitöiden tarkastus ennen työvaiheen aloitusta. Asiakaskeskeisen laadun katsottiin toteutuvan, kun asiakkaan tarpeet olivat selvillä ja hankkeen tiedottaminen oli riittävää ja oikea-aikaista. Valvonnan tulevaisuuden kuvina arvioitiin, että dokumentaatiota vaaditaan entistä enemmän ja valvonnan tarve tulee kasvamaan erityisesti taloyhtiösaneeraushankkeissa.
Kohdeyrityksen työmaavalvonta painottui korjauskohteisiin. Valvonnan toimintatavat vaihtelivat, koska toimeksiantojen laajuus ja sisältö vaihtelivat suuresti. Lisäksi työn toteutus oli hyvin itsenäistä ja toimintajärjestelmää hyödynnettiin vähän. Valvonnan tärkeimmiksi kehityskohteiksi havaittiin toimintatapojen yhdenmukaistaminen, työn suunnitelmallisuuden kehittäminen ja dokumentoinnin parantaminen.
Työn tuloksena tuotettiin kohdeyritykselle valvontasuunnitelmapohja työmaavalvontaan. Valvonnan dokumentoinnin parantamiseksi ja tarkastustoiminnan selkeyttämiseksi tehtiin tarkastuslistapohja. Listaan tehtiin mallit yleisimpien malliasennuksien ja työvaiheiden tarkastuksiin. Lisäksi valvontatyön toteutukseen tuotettiin tehtäväluetteloita. Yrityksen toimintajärjestelmän kehitystyössä päivitettiin ja täydennettiin valvonnan prosessin sisäistä viiteaineistoa.
Tutkimuksen päätavoite oli rakennuttajan työmaavalvonnan kehittäminen. Tutkimuksen alussa tehtiin kirjallisuusselvitys, jossa tarkasteltiin tutkimusaihetta rakentamisen laadun, toimintajärjestelmän ja työmaavalvonnan näkökulmista. Toisena tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastatteluita. Haastatteluilla selvitettiin kohdeyrityksen työmaavalvonnan toimintatavat ja kehityskohteet sekä valvojan roolia rakennushankkeessa.
Tutkimuksen haastatteluissa todettiin, että työmaavalvojalla on keskeinen merkitys rakentamisen teknisen sekä asiakaskeskeisen laadun toteutumisessa. Tärkeimpänä laadun yksittäisenä tekijänä katsottiin olevan vastaava mestari. Valvojan ennakoiva toiminta nähtiin olevan tärkeämpää kuin tehdyn työn tarkastamisen. Ennakoivan teknisen laadunvarmistuksen keskeisimpänä tehtävänä todettiin olevan mallitöiden tarkastus ennen työvaiheen aloitusta. Asiakaskeskeisen laadun katsottiin toteutuvan, kun asiakkaan tarpeet olivat selvillä ja hankkeen tiedottaminen oli riittävää ja oikea-aikaista. Valvonnan tulevaisuuden kuvina arvioitiin, että dokumentaatiota vaaditaan entistä enemmän ja valvonnan tarve tulee kasvamaan erityisesti taloyhtiösaneeraushankkeissa.
Kohdeyrityksen työmaavalvonta painottui korjauskohteisiin. Valvonnan toimintatavat vaihtelivat, koska toimeksiantojen laajuus ja sisältö vaihtelivat suuresti. Lisäksi työn toteutus oli hyvin itsenäistä ja toimintajärjestelmää hyödynnettiin vähän. Valvonnan tärkeimmiksi kehityskohteiksi havaittiin toimintatapojen yhdenmukaistaminen, työn suunnitelmallisuuden kehittäminen ja dokumentoinnin parantaminen.
Työn tuloksena tuotettiin kohdeyritykselle valvontasuunnitelmapohja työmaavalvontaan. Valvonnan dokumentoinnin parantamiseksi ja tarkastustoiminnan selkeyttämiseksi tehtiin tarkastuslistapohja. Listaan tehtiin mallit yleisimpien malliasennuksien ja työvaiheiden tarkastuksiin. Lisäksi valvontatyön toteutukseen tuotettiin tehtäväluetteloita. Yrityksen toimintajärjestelmän kehitystyössä päivitettiin ja täydennettiin valvonnan prosessin sisäistä viiteaineistoa.