Human resource utilization and an optimal project portfolio in industrial services

Abstract

Tämä diplomityö keskittyy analysoimaan resurssien käyttöä ja projektisalkun hallintaa teollisten kunnossapitopalvelujen tarjoajan näkökulmasta. Viime aikoina teollisuusyritykset ovat siirtyneet tuotekeskeisestä palvelukeskeisempään suuntaan. Yrityksillä on ongelmia ennustaa teollisten palvelujen tarvetta ja hallita resurssien käyttöään. Kova kilpailu pakottaa heidät etsimän optimaalista määrää erilaisia projekteja selviytyäkseen. Tämän työn tavoitteena on määrittää minkälaisen resurssitarpeen asiakkaat vuoden sisällä aiheuttavat ja miten voitaisiin muodostaa optimaalinen projektisalkku teollisia kunnossapitopalveluita tarjoavassa yrityksessä.

Työn ensimmäisessä osassa käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää ja tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden avulla 9:ltä suomalaisia energiateollisuusyrityksiä edustavilta henkilöiltä 6:sta eri yrityksestä. Kuvailevaa arkistotutkimusstrategiaa käytettiin kohdeyrityksen toiminnanohjausjärjestelmästä löytyvän resurssien käyttöä ja taloustietoja koskevaan arkistotietojen tutkimiseen.

Haastatteluista selvisi, että haastateltavilla asiakkailla on melkein samankaltaiset vuosikellot. Todettiin, että luokittelemalla resurssien käyttöä koskeva aineisto projektityypin mukaan voidaan erottaa homogeenisesti käyttäytyvät projektityypit ja siten luoda pohja ennustamiselle. Resurssien varaamisen asiakaskohtaisesti tulisi perustua muuhun kuin pelkkään resursseja koskeviin historiatietoihin, koska kysyntä vaihtelee vuosien välillä. Siten, kehittääkseen resurssien käytön ennustamista historiatietojen tulisi olla vain yksi lähtötiedoista ja muita lähtötietoja tulisi olla projektimäärät, seisakkiajankohdat ja laitteiston elinkaaritiedot. Optimaalisen projektisalkun löytämisen todettiin käytetyllä tutkimusaineistolla olevan hankalaa, koska aineisto ei edusta optimaalista työtuntimäärää vaan käytännössä tehtyjä tunteja. Kuitenkin, tilastollisten talous- ja resurssienkäyttötietojen valossa todettiin, että projektityypit B ja C ovat kannattavimpia kun taas projektityypit A ja B ovat kannattamattomampia resurssien käytön ja taloudellisten tulosten suhteen. Lisäksi, kasvuhaasteisiin vastatakseen kohdeyrityksen olisi suositeltavaa nostaa suunnittelijoiden ja projektipäälliköiden määrää. Jatkotutkimus voisi keskittyä tutkimaan tarkemmin projektityyppejä, käyttää laitekannan elinkaarta hyödyksi kysynnän ennustamisessa, kehittää simulaatiomallia ja tutkia ulkoisten tekijöiden kuten sään ja sähkön hinnan vaikutusta työkuormaan.