Kylpylä kokemuksena, Autere, Merikylpyläsuunnitelma Helsingin Hietaniemeen, Ourit-saarille

Abstract

Diplomityöni käsittelee kylpylöitä ja ihmisen kokemuksellisuutta arkkitehtuurissa. Lähtökohtana on ollut aistien vaikutus kokemukseen. Työni jakautuu kylpylöiden historiaan, ihmisen kokemusmaailman tutkimiseen ja kylpyläsuunnitelmaan.

Kylpyläkulttuuri on alkanut ennen varsinaista ajanlaskua esihistorian aikaan, jolloin lähteiltä etsittiin parannusta vaivoihin ja sairauksiin. Nykyajan kylpyläperinteet ovat lähtöisin antiikin Kreikasta. Roomalaiset omaksuivat kreikkalaiset kylpyläkäytännöt, jotka ovat nykyajan eurooppalaisten kylpylöiden perusta.

Vedellä oli tunnetusti parantavia vaikutuksia, ja kylpemisestä tuli yhä suositumpaa, kun vesihoitoihin saatiin tieteellistä pohjaa 1600-luvulla. Edelleen teollisen vallankumouksen myötä alkoi kylpyläkulttuurin nousukausi. Kylpylöissä käytiin lähinnä terveyden ylläpitämiseksi, ei niinkään peseytymisen vuoksi. 1800-luku oli eurooppalaisen kylpyläkulttuurin kukoistusaikaa. Kun terveysvesiä opittiin valmistamaan keinotekoisesti, kylpypaikat alkoivat olla yhä enemmän vapaa-ajanviettopaikkoja kuin paikkoja terveydenhoitoa varten.

Suomen ensimmäinen varsinainen kylpylä oli Helsingin Ullanlinnaan sijoitettu merikylpylä, joka tuhoutui maailmansodissa. Helsinkiin on suunniteltu kylpylää Ullanlinnan kylpylän tuhoutumisesta lähtien, ja kaupungissa olisikin tarvetta uudelle kylpylälle.

Suomalainen kylpylätraditio on tärkeä osa tapakulttuuriamme ja kulttuurihistoriallisena ilmiönä merkittävä. Nykyään kylpylät ovat vapaa-ajanviettoon suunniteltuja viihde- ja virkistyskylpylöitä, jotka tarjoavat ennen kaikkea mahdollisuuden lomanviettoon. Nykyajan kylpylät sijaitsevat yleensä yhdyskuntarakenteen laitamilla. Vaihtoehtona voisi kehittää kaupunkikylpyläkulttuuria osaksi kaupunkilaisten arkea.

Kokemus on aistimuksia, elämyksiä, tunteita ja tuntoja. Kokeminen ja oleminen voidaankin kuvata jatkuvaksi läsnäoloksi ja läsnäolon ilmaantumiseksi. Kokemuksen luonne on aina moniaistinen ja kokonaisvaltainen. Aistien yhteistoiminta ja erilaiset aistituntemukset ovat kokemuksen tuottajia. Aistien avulla ihminen on siis yhteydessä sekä ulkomaailmaan että oman kehonsa tuntemuksiin. Aistien yhteistoiminta on eräänlainen maailman avaaja, ja erilaisten aistikokemusten liittyessä yhteen syntyy uudenlaisia ja yksilöllisiä tulkintoja ja kokemuksia ympäristöstä.

Arkkitehtuuri vahvistaa eksistentiaalista kokemusta ja tietoisuutta omasta olemisesta aktivoimalla aisteja ja altistamalla erilaisille kokemuksille. Kun asettaudumme tilaan ja hetkeen, tulemme tietoisemmiksi itsestämme.

Kylpylä rakennuksena ja tilakokemuksena on ainutlaatuinen, ja kylpylässä vesi, lämpö ja luonnollisuus korostuvat olemisessa. Antautuminen veden vaikutukselle mahdollistaa syvällisten kokemuksien saavuttamisen.

Diplomityöni suunnitelmana on uusi merikylpylä Ourit-saarille, jotka sijaitsevat Hietaniemen kärjessä, Helsingissä. Hietaniemen alue on houkutellut kylpyläyrittäjiä, ja suunnitelmia kylpylästä on 1930-luvun alusta asti.

Suunnitelmana on meditatiivinen kaupunkikylpylä, joka on tarkoitettu kaikille käyttäjäryhmille. Merikylpyläsuunnitelma kunnioittaa suomalaista perinteikästä saunakulttuuria ja etsiskelee kylpylöiden ja kylpemisen alkuperäistä puhdistautumista ja hiljentymistä.

Kylpylämassa on säteittäinen ja nouseva massa, joka laskeutuu kohti vettä.