Maanalaisten pysäköintihallien suunnittelu- ja toteutusratkaisut

Abstract

Jatkuva kaupungistuminen ja autoistuminen ovat trendejä, jotka vaikuttavat muun muassa kaupunkisuunnitteluun ja toimintojen sijoittamiseen kaupungeissa. Vapaata tonttimaata on kaupunkien tiivistyessä yhä vähemmän, mistä syystä maanpäällisen pysäköinnin järjestäminen ei ole monin paikoin enää mielekästä tai mahdollista. Maanalaisten pysäköintihallien määrä onkin viime aikoina kasvanut niiden korkeista toteuttamiskustannuksista huolimatta. Tutkimuksen taustalla on tarve kehittää halleja kustannustehokkaampaan suuntaan, sillä nykyisellään hallien toteuttaminen ei ole kannattavaa niistä saatavien alhaisten tulojen takia.

Tutkimuksen päätavoitteena on kartoittaa tutkimuksen tilanneen YIT Oyj:n Asuntorakentaminen Suomi -liiketoimialan toteuttamien maanalaisten pysäköintihallien suunnitteluja toteutusratkaisuja. Alatavoitteina ovat tilamitoitukseltaan ja kustannuksiltaan tehokkaiden ja tehottomien ratkaisujen selvittäminen sekä tila- ja kustannustehokkuuteen vaikuttavien tekijöiden selvittäminen. Tutkimus suoritettiin kirjallisuustutkimuksen, tapaustutkimuksen sekä asiantuntijahaastatteluiden avulla.

Tarkasteltujen hankkeiden suunnittelu- ja toteutusratkaisut sekä tila- ja kustannustehokkuudet vaihtelevat merkittävästi sekä yksikkö- että hanketasolla. Tutkimuksen mukaan tilatehokkaimpia olivat yksikerroksiset ja kaksikampaiset hallit, joissa käytävien ja ramppien määrä on minimoitu. Kustannustehokkaimpia olivat puolestaan suuripinta-alaiset ja yksinkertaisen muotoiset hallit, joissa bruttoalaan suhteutetun ulkoseinän määrä on vähäinen. Tutkimuksessa havaittiin, että projektiorganisaatio valitsee käytettävät suunnittelu- ja toteutusratkaisut hankekohtaisesti. Tästä syystä suunnittelijoiden ja suunnittelunohjaajien ammattitaidolla on suuri merkitys myös hankkeiden kustannustehokkuuteen. Suunnittelunohjaajien avuksi kehitettiin lisäksi autohallien lähtötietolomake, joka kokoaa tärkeimmät suunnitteluvalinnat heti hankkeen alkuvaiheessa ja korostaa näin suunnitteluvaiheen merkitystä. Jatkotutkimusehdotuksena esitetään suunnittelunohjauksen työkalujen kehittämistä edelleen, hallien suunnittelu- ja toteutustapojen yhtenäistämistä sekä yhteistyön lisäämistä eri yksiköiden välillä.