Projektioppiminen perusopetuksen vuosiluokkien 7-9 matematiikan opetuksessa
Viro, Elina (2015)
Viro, Elina
2015
Teknis-luonnontieteellinen koulutusohjelma
Luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-01-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201412171622
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201412171622
Tiivistelmä
Nykykäsitysten mukaan matematiikka on dynaaminen oppiaine, jonka opiskelu voi olla hauskaa ja mielenkiintoista. Nykyaikaiseen matematiikan opetukseen kuuluvat muun muassa ongelmanratkaisu, tutkimustehtävät ja yhteistoiminnallisuus. Uuden, vuoden 2016 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnokset korostavat matematiikan hyödyntämistä arkielämässä, yhteistyötaitoja ja ongelmien mallintamista matemaattisesti. Vastauksena opetuksen uusiin vaatimuksiin projektioppiminen on tulossa osaksi nykyaikaista matematiikan opetusta. Suomessa projektioppimista on sovellettu erityisesti ammattikorkeakouluihin, mutta tietoa projektioppimisen soveltamisesta peruskouluun ei juurikaan ole. Tämän vuoksi tässä diplomityössä paneuduttiin projektioppimisen soveltamiseen perusopetuksen vuosiluokkien 7-9 matematiikan opetukseen sekä kirjallisuusselvityksen että konkreettisten projektien luomisen muodossa. Luodut projektit jakautuivat toiminnallisiin projekteihin ja yritysyhteistyöprojekteihin.
Perinteiseen opetukseen verrattuna projektioppimisessa on useita positiivisia näkökohtia. Projektioppiminen kehittää sisällön hallinnan lisäksi tiettyjä työelämässä tarvittavia taitoja, kuten muun muassa ongelmanratkaisukykyä, ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitoja, pitkäjänteisyyttä, tietoteknisiä taitoja ja esiintymiskykyä. Projektioppimisen lähtökohta on ympäröivässä maailmassa: oppilaiden arjessa ja tulevassa työelämässä. Projektioppimisen kautta oppilaat ymmärtävät, että matematiikkaa tarvitaan oikeassakin elämässä, mikä tutkimusten vaikuttaa positiivisesti oppilaiden opiskelumotivaatioon. Projektioppiminen luo puitteita myös eriyttämiseen.
Toisaalta projektioppiminen aiheuttaa myös tiettyjä ongelmia perinteiseen opetukseen verrattuna. Suurimpia haasteita ovat riittämätön aika, projekteista aiheutuvat kulut ja opettajien vastahakoisuus uusia opetusmenetelmiä kohtaan. Opettajat tarvitsevat tukea uusien menetelmien käyttöönottoon ja tieto- ja oppimiskäsityksiensä muutosprosessiin. Lisäksi projektioppimisen arviointi on usein perinteisen opetuksen arviointia vaativampaa.
Sovellettaessa projektioppimista matematiikkaan on haastavaa löytää riittävän vaativia, projektien pohjaksi soveltuvia ongelmia tiettyihin matematiikan osa-alueisiin liittyen. Aidot matemaattiset ongelmat ja mallinnustehtävät vaativat työkaluja useilta matematiikan osa-alueilta, mikä hankaloittaa projektien sijoittamista opetukseen. Systemaattinen, oppiaineen rakenteen mukainen eteneminen on vaikeaa. Toisaalta matematiikka näyttäytyy näin aidommassa kontekstissaan. Mikäli projekteja toteutetaan yritysyhteistyössä, haasteena on saada yritykset mukaan projekteihin. Yritysten mukanaolo tuo kuitenkin työelämälähtöisyyttä.
Perinteiseen opetukseen verrattuna projektioppimisessa on useita positiivisia näkökohtia. Projektioppiminen kehittää sisällön hallinnan lisäksi tiettyjä työelämässä tarvittavia taitoja, kuten muun muassa ongelmanratkaisukykyä, ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitoja, pitkäjänteisyyttä, tietoteknisiä taitoja ja esiintymiskykyä. Projektioppimisen lähtökohta on ympäröivässä maailmassa: oppilaiden arjessa ja tulevassa työelämässä. Projektioppimisen kautta oppilaat ymmärtävät, että matematiikkaa tarvitaan oikeassakin elämässä, mikä tutkimusten vaikuttaa positiivisesti oppilaiden opiskelumotivaatioon. Projektioppiminen luo puitteita myös eriyttämiseen.
Toisaalta projektioppiminen aiheuttaa myös tiettyjä ongelmia perinteiseen opetukseen verrattuna. Suurimpia haasteita ovat riittämätön aika, projekteista aiheutuvat kulut ja opettajien vastahakoisuus uusia opetusmenetelmiä kohtaan. Opettajat tarvitsevat tukea uusien menetelmien käyttöönottoon ja tieto- ja oppimiskäsityksiensä muutosprosessiin. Lisäksi projektioppimisen arviointi on usein perinteisen opetuksen arviointia vaativampaa.
Sovellettaessa projektioppimista matematiikkaan on haastavaa löytää riittävän vaativia, projektien pohjaksi soveltuvia ongelmia tiettyihin matematiikan osa-alueisiin liittyen. Aidot matemaattiset ongelmat ja mallinnustehtävät vaativat työkaluja useilta matematiikan osa-alueilta, mikä hankaloittaa projektien sijoittamista opetukseen. Systemaattinen, oppiaineen rakenteen mukainen eteneminen on vaikeaa. Toisaalta matematiikka näyttäytyy näin aidommassa kontekstissaan. Mikäli projekteja toteutetaan yritysyhteistyössä, haasteena on saada yritykset mukaan projekteihin. Yritysten mukanaolo tuo kuitenkin työelämälähtöisyyttä.