Turvallisuusjohtamisen kehittäminen kunnossapitoalan hajaorganisaatiossa
Rehn, Marjo (2015)
Rehn, Marjo
2015
Konetekniikan koulutusohjelma
Teknisten tieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-01-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201412121614
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201412121614
Tiivistelmä
Turvallisuuden tasoa ja turvallisuuskulttuuria voidaan arvioida selvittämällä työntekijöiden asenteita ja arvoja ja analysoida turvallisuuden ilmentymistä kyselyjen ja haastattelujen tulosten perusteella. Toimintaa voidaan myös havainnoida. Myös tapaturma -ja vaaratilannetilastoja tutkimalla saadaan tietoa turvallisuuden tasosta mutta kehitystyön tulisi mieluummin perustua ennakoivaan toimintaan, kuin tapaturmista ja poikkeamatilanteista oppimiseen.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa kehitysalueita ja laatia kehityssuunnitelma kunnossapitoalan hajaorganisaation turvallisuusjohtamisen tehostamiseksi. Tutkimusmenetelminä käytettiin nykytilanteen analysointia, henkilöstökyselyä sekä työturvallisuusaiheisesta henkilöstöpäivästä saatua palautetta. Henkilöstöpäivään osallistui yrityksen koko henkilöstö ja tutkimustietoa saatiin eri asemissa olevilta, yrityksen työntekijöiltä. Tutkimus on rajattu käsittelemään vain työturvallisuutta.
Tutkimuksesta saadut keskeisimmät tulokset turvallisuusjohtamisen kehittämiseksi tulevaisuudessa liittyvät linjajohdon sitoutumisen parantamiseen, toiminnan johdonmukaisuuden tehostamiseen sekä verkostoitumisen ja yhteistyön tehostamiseen asiakasrajapinnassa. Verkostoitumisen hyödyiksi tutkimuksen perusteella, katsotaan kommunikoinnin ja ohjeistamisen sekä koulutuksen kehittäminen asiakkaan ja urakoitsijan välisenä yhteistyönä. Riskit ja vaaratilanteet ovat näissä ympäristöissä yhteisiä, joten on luonnollista, että niitä myös tunnistetaan ja torjutaan yhteistyössä. Esimiesten sitoutumisen parantamiseksi, turvallisuuden parissa tehtävää työskentelyä ja sen seurantaa aletaan raportoida yksikkökohtaisemmin, jolloin voidaan varmistaa, että jokainen linjaesimies tekee turvallisuutta parantavaa työtä suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Tutkimuksen päätelmiin kuuluu myös se, että iso osa työntekijöille sattuneista tapaturmista voitaisiin välttää jos asenne työturvallisuuteen olisi kohdallaan. Esimies voi toimia esimerkkinä ja edistää työyhteisönsä myönteistä asennoitumista turvallisuuden kehittämiseen.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa kehitysalueita ja laatia kehityssuunnitelma kunnossapitoalan hajaorganisaation turvallisuusjohtamisen tehostamiseksi. Tutkimusmenetelminä käytettiin nykytilanteen analysointia, henkilöstökyselyä sekä työturvallisuusaiheisesta henkilöstöpäivästä saatua palautetta. Henkilöstöpäivään osallistui yrityksen koko henkilöstö ja tutkimustietoa saatiin eri asemissa olevilta, yrityksen työntekijöiltä. Tutkimus on rajattu käsittelemään vain työturvallisuutta.
Tutkimuksesta saadut keskeisimmät tulokset turvallisuusjohtamisen kehittämiseksi tulevaisuudessa liittyvät linjajohdon sitoutumisen parantamiseen, toiminnan johdonmukaisuuden tehostamiseen sekä verkostoitumisen ja yhteistyön tehostamiseen asiakasrajapinnassa. Verkostoitumisen hyödyiksi tutkimuksen perusteella, katsotaan kommunikoinnin ja ohjeistamisen sekä koulutuksen kehittäminen asiakkaan ja urakoitsijan välisenä yhteistyönä. Riskit ja vaaratilanteet ovat näissä ympäristöissä yhteisiä, joten on luonnollista, että niitä myös tunnistetaan ja torjutaan yhteistyössä. Esimiesten sitoutumisen parantamiseksi, turvallisuuden parissa tehtävää työskentelyä ja sen seurantaa aletaan raportoida yksikkökohtaisemmin, jolloin voidaan varmistaa, että jokainen linjaesimies tekee turvallisuutta parantavaa työtä suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Tutkimuksen päätelmiin kuuluu myös se, että iso osa työntekijöille sattuneista tapaturmista voitaisiin välttää jos asenne työturvallisuuteen olisi kohdallaan. Esimies voi toimia esimerkkinä ja edistää työyhteisönsä myönteistä asennoitumista turvallisuuden kehittämiseen.