Allianssimallin sovellettavuus linjasaneerausprojekteissa
Heikura, Harri (2014)
Heikura, Harri
2014
Rakennustekniikan koulutusohjelma
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-12-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201412011555
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201412011555
Tiivistelmä
Linjasaneerausten eli putkiremonttien määrä on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana kolminkertaiseksi ja trendin ennustetaan pysyvän nousevana 2020-luvulle saakka. Kasvava markkinaympäristö lisää tarvetta putkiremonteille, joiden toteuttajat kärsivät nykyisin kuitenkin rakennusalan tyypillisistä ongelmista, kuten projektikohtaisesta ajattelusta, pirstoutuneesta toimijakentästä ja huonosta tuottavuudesta. Tämä tutkimus tehdään kohdeyritykseen Fira Palvelut Oy:lle, jossa alan kehittämiseksi on siirrytty projektikohtaisuudesta jatkuvaan tuotantolinjastoajatteluun. Tuotantolinjastossa pääurakoitsija ja aliurakoitsijat muodostavat yhteisen organisaation, ja osapuolet säilyvät samoina projektista toiseen. Organisaation yhteistoiminnallisuutta vahvistetaan allianssimuotoisella sopimuksella, jossa muun muassa osapuolten ansainta on yhteinen perustuen hankkeen kokonaisonnistumiseen.
Tämän tutkimuksen päätavoitteena on arvioida allianssin sovellettavuutta urakoitsijavälisen tuotantolinjaston kehittämisessä linjasaneerausympäristöön. Sovellettavuuden arvioimiseksi tässä tutkimuksessa selvitetään teoreettisella tasolla linjasaneerauksen ominaispiirteet urakoitsijan kannalta. Ominaispiirteiden kautta havaitaan teoreettinen nykyurakointimalli, jonka tyypillisiä ongelmakohtia peilataan aiempien tutkimusten kautta. Lisäksi esitetään aiempien tutkimustulosten ehdotuksia nykyurakointimallin kehittämiseksi. Teoreettinen viitekehys luo yleisen nykytilanäkymän ja sen avulla tässä tutkimuksessa syvennytään tarkastelemaan urakoinnin nykytilaa kohdeyrityksen toimintaympäristössä. Nykytilan analysoimiseksi tutkimuksen empiirisessä osiossa haastatellaan kohdeyritystä ja linjasaneerauksen kannalta tahdistavimpia aliurakoitsijoita. Haastatteluiden perusteella nykyurakointimallia analysoidaan viidestä näkökulmasta: toimintaympäristön, urakoitsijoiden keskinäisten roolien, pelisääntöjen, yhteistoiminnallisuuden ja muutostarpeen kannalta. Nykytila-analyysin lisäksi tutkimuksessa selvitetään kohdeyrityksen tuotantolinjaston ja allianssimallin yhdistävän Tuotantoallianssipilotoinnin kokemuksia. Analyysien perusteella tutkimuksessa arvioidaan allianssin sovellettavuutta urakoitsijaväliseen toimintaan sekä yksittäisen projektin kannalta että tuotantolinjaston näkökulmasta.
Tämän tutkimuksen päätavoitteena on arvioida allianssin sovellettavuutta urakoitsijavälisen tuotantolinjaston kehittämisessä linjasaneerausympäristöön. Sovellettavuuden arvioimiseksi tässä tutkimuksessa selvitetään teoreettisella tasolla linjasaneerauksen ominaispiirteet urakoitsijan kannalta. Ominaispiirteiden kautta havaitaan teoreettinen nykyurakointimalli, jonka tyypillisiä ongelmakohtia peilataan aiempien tutkimusten kautta. Lisäksi esitetään aiempien tutkimustulosten ehdotuksia nykyurakointimallin kehittämiseksi. Teoreettinen viitekehys luo yleisen nykytilanäkymän ja sen avulla tässä tutkimuksessa syvennytään tarkastelemaan urakoinnin nykytilaa kohdeyrityksen toimintaympäristössä. Nykytilan analysoimiseksi tutkimuksen empiirisessä osiossa haastatellaan kohdeyritystä ja linjasaneerauksen kannalta tahdistavimpia aliurakoitsijoita. Haastatteluiden perusteella nykyurakointimallia analysoidaan viidestä näkökulmasta: toimintaympäristön, urakoitsijoiden keskinäisten roolien, pelisääntöjen, yhteistoiminnallisuuden ja muutostarpeen kannalta. Nykytila-analyysin lisäksi tutkimuksessa selvitetään kohdeyrityksen tuotantolinjaston ja allianssimallin yhdistävän Tuotantoallianssipilotoinnin kokemuksia. Analyysien perusteella tutkimuksessa arvioidaan allianssin sovellettavuutta urakoitsijaväliseen toimintaan sekä yksittäisen projektin kannalta että tuotantolinjaston näkökulmasta.