Jännitteen etätoteajan turvallisuusvaikutukset sähköratatöissä
Järvinen, Eerik Johannes (2014)
Järvinen, Eerik Johannes
2014
Sähkötekniikan koulutusohjelma
Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta - Faculty of Computing and Electrical Engineering
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-12-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201411211550
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201411211550
Tiivistelmä
Suuri osa Suomen rataverkosta on sähköistettyä rataa. Työskenneltäessä sähköistetyllä radalla on noudatettava turvaohjeita, jotka koskevat esimerkiksi vähimmäistyöskentelyetäisyyksiä jännitteisistä osista ja maadoituksien suorittamista. Sähköradalla jännite voi kytkeytyä työkohteeseen useammasta suunnasta, joten erityisesti työmaadoitukset ovat välttämättömiä turvallisen työskentelyn takaamiseksi. Sähköradalla sattuu sähköiskusta johtuvia kuolemantapauksia keskimäärin vuosittain, mutta lähes kaikissa tapauksissa kyse on ulkopuolisista, ns. maallikkohenkilöistä. Sähköradalla työskentelevien ammattilaisten sähköön liittyvät kuolemantapaukset ja tapaturmat eivät ole yleisiä, mutta niitäkin kuitenkin esiintyy. Vaikka sähkötapaturma ei johtaisikaan kuolemaan, seuraukset siitä ovat usein vakavia.
Tässä työssä tarkastellaan uuden Jännitteen etätoteaja (JET) -laitteen soveltuvuutta sähköradalla tehtäviin töihin ja sen turvallisuusvaikutuksia. Laitteen tarkoitus on parantaa työturvallisuutta helpottamalla jännitteisten kohteiden havaitsemista. Laite on taskuun sopiva ja helppokäyttöinen. Sitä käytetään osoittamalla sillä kohteeseen, jonka jännitteestä ollaan kiinnostuneita. Laitteen toiminta perustuu sähkökentänvoimakkuuden mittaamiseen ja hälytykseen raja-arvojen ylittyessä.
Työssä esitetään yleiskuvaus Suomen ratajohtoverkosta ja turvaohjeista siellä työskenneltäessä. Työtä varten on laskennallisesti mallinnettu sähkökentän jakautumista ratajohdon ympäristössä sekä käytännössä testattu JET-laitetta suurjännitelaboratoriossa ja sähköradalla. JET-laitteita on myös ollut radan kunnossapitäjillä testikäytössä ja heiltä on saatu käyttökokemuksia ja mielipiteitä laitteesta ja sen käytöstä. Laitteesta laadittiin työhön myös riskianalyysi, jossa tarkasteltiin laitteen turvallisuusvaikutuksia. Laitteesta ja sen käytöstä löydettiin muutamia soveltuvuuteen vaikuttavia riskitekijöitä. Riskianalyysin ja käyttökokemusten pohjalta arvioitiin laitteen soveltuvuutta sähköratatöihin.
Tehtyjen tutkimusten perusteella tutkittavana olleen JET-laitteen voidaan todeta ilmaisevan oikein käytettynä sähkökentänvoimakkuuden mittauskohdassa. Testikäyttäjät eivät kuitenkaan juuri kokeneet tarvitsevansa testatun kaltaista laitetta nykyisen jännitteentoteamismenettelyn tueksi, vaan arvioivat laitteen vapaaehtoisen käytön jäävän vähäiseksi. Oikein käytettynä, yhdessä perinteisen jännitteentoteamisen kanssa, JET-laite epäilemättä kuitenkin parantaisi työturvallisuutta. JET-laitteen soveltuvuutta sähköratatöihin ja siitä saatavia hyötyjä heikentävät kuitenkin siitä löydetyt kehittämistarpeet, testikäyttäjien arviot ja sen mahdollisesta väärinkäytöstä aiheutuvat riskit.
Tässä työssä tarkastellaan uuden Jännitteen etätoteaja (JET) -laitteen soveltuvuutta sähköradalla tehtäviin töihin ja sen turvallisuusvaikutuksia. Laitteen tarkoitus on parantaa työturvallisuutta helpottamalla jännitteisten kohteiden havaitsemista. Laite on taskuun sopiva ja helppokäyttöinen. Sitä käytetään osoittamalla sillä kohteeseen, jonka jännitteestä ollaan kiinnostuneita. Laitteen toiminta perustuu sähkökentänvoimakkuuden mittaamiseen ja hälytykseen raja-arvojen ylittyessä.
Työssä esitetään yleiskuvaus Suomen ratajohtoverkosta ja turvaohjeista siellä työskenneltäessä. Työtä varten on laskennallisesti mallinnettu sähkökentän jakautumista ratajohdon ympäristössä sekä käytännössä testattu JET-laitetta suurjännitelaboratoriossa ja sähköradalla. JET-laitteita on myös ollut radan kunnossapitäjillä testikäytössä ja heiltä on saatu käyttökokemuksia ja mielipiteitä laitteesta ja sen käytöstä. Laitteesta laadittiin työhön myös riskianalyysi, jossa tarkasteltiin laitteen turvallisuusvaikutuksia. Laitteesta ja sen käytöstä löydettiin muutamia soveltuvuuteen vaikuttavia riskitekijöitä. Riskianalyysin ja käyttökokemusten pohjalta arvioitiin laitteen soveltuvuutta sähköratatöihin.
Tehtyjen tutkimusten perusteella tutkittavana olleen JET-laitteen voidaan todeta ilmaisevan oikein käytettynä sähkökentänvoimakkuuden mittauskohdassa. Testikäyttäjät eivät kuitenkaan juuri kokeneet tarvitsevansa testatun kaltaista laitetta nykyisen jännitteentoteamismenettelyn tueksi, vaan arvioivat laitteen vapaaehtoisen käytön jäävän vähäiseksi. Oikein käytettynä, yhdessä perinteisen jännitteentoteamisen kanssa, JET-laite epäilemättä kuitenkin parantaisi työturvallisuutta. JET-laitteen soveltuvuutta sähköratatöihin ja siitä saatavia hyötyjä heikentävät kuitenkin siitä löydetyt kehittämistarpeet, testikäyttäjien arviot ja sen mahdollisesta väärinkäytöstä aiheutuvat riskit.