Rakennushankkeen integroiva tuotannonohjausmenetelmä
Lahti, Janne Joonas (2014)
Lahti, Janne Joonas
2014
Rakennustekniikan koulutusohjelma
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-11-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201410271516
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201410271516
Tiivistelmä
Tutkimuksen taustalla on kohdeyrityksen strategisen tason päätös prosessilähtöisen toiminnan käyttöönottamisesta. Yrityksellä ei ole kuitenkaan vielä vakiintunutta toimintatapaa työmaiden tuotannonohjaukseen ja aikataulunhallintaan. Tutkimuksen päätavoitteena on testata Last Planner -menetelmä prosessilähtöisen yrityksen tuotannonohjausmenetelmänä. Testaamalla selvitetään edellytykset onnistuneelle käyttöönotolle, tarkastellaan prosessin mukaista toimintaa työmailla sekä tunnistetaan menetelmän käytön ongelmia ja hyötyjä.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen, ja siinä käytetään suunnittelutieteellistä eli konstruktiivista tutkimusotetta. Kyseessä on toimintatutkimus, jossa suunnitellaan ja toteutetaan Last Planner -menetelmän vaiheittainen käyttöönotto kahdella yrityksen työmaalla. Tutkimusaineisto hankitaan haastattelemalla kyseisten työmaiden henkilöstöä. Haastattelut ovat puolistrukturoituja teemahaastatteluja.
Tutkimuksen mukaan työmaahenkilöstön kouluttaminen, motivointi sekä käyttöä tukeva ohjemateriaali ovat menetelmän onnistuneen käyttöönoton kriittisiä menestystekijöitä. Myös urakoitsijoiden tietämystä työmaan aikataulusta on lisättävä, jotta he voivat laatia laadukkaita suunnitelmia. Tutkimuksessa työmaille koulutetaan viikkorutiini sekä tutkitaan sen toteutumista. Tutkimuksen mukaan toiminta työmailla on vain osittain koulutetun prosessin mukaista. Last Planner -menetelmän käyttöön liittyviä ongelmia ovat muun muassa työmaahenkilöstön ajankäytön rajoitteet ja sitoutumisen taso, urakoitsijoiden heikko tietämys oman työnsä aikatauluttamisesta sekä urakoitsijoiden vaihtuvuus työmaalla. Menetelmä lisää kuitenkin työnjohdon tietämystä työmaan asioista ja helpottaa aikataulun päivittäistä seurantaa. Myös urakoitsijoiden resurssien suunnittelu ja töiden yhteensovittaminen parantuvat.
Yrityksen on suunniteltava koulutuksen järjestäminen koko työmaahenkilöstölle sekä laadittava tarpeellinen käyttöä tukeva ohjemateriaali. Urakoitsijoiden tietämystä työmaan aikataulusta on lisättävä laatimalla käännetty rakentamisvaiheaikataulu mahdollisimman aikaisin. Yrityksen tulee tehdä päätös Last Planner -menetelmän käytön pakollisuudesta. Prosessista poikkeavien toimintojen koulutusta on lisättävä tai prosessia muutettava. Prosessi ja prosessin valvominen tulee liittää osaksi yrityksen prosessinomistajuutta. Urakoitsijoiden laatimien suunnitelmien näkyvyyttä on parannettava.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen, ja siinä käytetään suunnittelutieteellistä eli konstruktiivista tutkimusotetta. Kyseessä on toimintatutkimus, jossa suunnitellaan ja toteutetaan Last Planner -menetelmän vaiheittainen käyttöönotto kahdella yrityksen työmaalla. Tutkimusaineisto hankitaan haastattelemalla kyseisten työmaiden henkilöstöä. Haastattelut ovat puolistrukturoituja teemahaastatteluja.
Tutkimuksen mukaan työmaahenkilöstön kouluttaminen, motivointi sekä käyttöä tukeva ohjemateriaali ovat menetelmän onnistuneen käyttöönoton kriittisiä menestystekijöitä. Myös urakoitsijoiden tietämystä työmaan aikataulusta on lisättävä, jotta he voivat laatia laadukkaita suunnitelmia. Tutkimuksessa työmaille koulutetaan viikkorutiini sekä tutkitaan sen toteutumista. Tutkimuksen mukaan toiminta työmailla on vain osittain koulutetun prosessin mukaista. Last Planner -menetelmän käyttöön liittyviä ongelmia ovat muun muassa työmaahenkilöstön ajankäytön rajoitteet ja sitoutumisen taso, urakoitsijoiden heikko tietämys oman työnsä aikatauluttamisesta sekä urakoitsijoiden vaihtuvuus työmaalla. Menetelmä lisää kuitenkin työnjohdon tietämystä työmaan asioista ja helpottaa aikataulun päivittäistä seurantaa. Myös urakoitsijoiden resurssien suunnittelu ja töiden yhteensovittaminen parantuvat.
Yrityksen on suunniteltava koulutuksen järjestäminen koko työmaahenkilöstölle sekä laadittava tarpeellinen käyttöä tukeva ohjemateriaali. Urakoitsijoiden tietämystä työmaan aikataulusta on lisättävä laatimalla käännetty rakentamisvaiheaikataulu mahdollisimman aikaisin. Yrityksen tulee tehdä päätös Last Planner -menetelmän käytön pakollisuudesta. Prosessista poikkeavien toimintojen koulutusta on lisättävä tai prosessia muutettava. Prosessi ja prosessin valvominen tulee liittää osaksi yrityksen prosessinomistajuutta. Urakoitsijoiden laatimien suunnitelmien näkyvyyttä on parannettava.