Työperäinen stressi ja sen hallinta
Kritz, Rosa (2014)
Kritz, Rosa
2014
Materiaalitekniikan koulutusohjelma
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-11-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201410271515
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201410271515
Tiivistelmä
Lainsäädäntö velvoittaa työnantajaa järjestämään turvallisen ja terveellisen työpaikan työntekijöilleen. Tämä tarkoittaa myös henkisen hyvinvoinnin takaamista. Stressi on käsitteenä monimutkainen, ja sen kokeminen on hyvin yksilöllistä. Stressiä syntyy silloin, kun ihmisen voimavarojen ja ympäristön vaatimusten välille syntyy ristiriita. Työstressi tarkoittaa työn ja työympäristön kuormitustekijöiden aiheuttamaa työperäistä stressiä. Työstressin kokeminen ei ole yksilön heikkous, vaan työstressi liittyy aina organisaatioon. Haitalliselle tasolle päässeet stressikokemukset vaikuttavat monin eri tavoin yksilön terveyteen ja työkykyyn sekä organisaation tuottavuuteen ja kannattavuuteen. Työn tavoitteena on tehdä kattava selvitys stressistä sekä sen syistä, ilmenemismuodoista, seurauksista ja hallinnan keinoista.
Työn pääpaino on kirjallisuusselvityksellä, jossa esitellään kattavasti stressin teoreettinen tausta aina lainsäädännöstä ja työn kuormitustekijöistä stressin hallintaan asti. Lähdeaineistona käytetään monipuolisesti pääosin kotimaista alaa käsittelevää tuoreempaa kirjallisuutta sekä julkaisuja. Työn soveltavassa osuudessa kartoitetaan Tampereen ammattikorkeakoulun erään yksikön työntekijöiden kokemaa stressiä sekä stressiin liittyviä tekijöitä verkkokyselyn avulla. Lisäksi tarkoitus on saada ehdotuksia työntekijöiltä oman työpaikan stressinhallintaan.
Kirjallisuusselvityksen osalta selviää, että Suomessa stressin kokeminen on viimeisten viiden vuoden aikana pysynyt samalla tasolla, mutta laskenut lähes puoleen verrattuna vuoteen 1997. Muut psyykkiset oireet sen sijaan ovat lisääntyneet viimeisten viiden vuoden aikana. Stressin käsite voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta, niin psykologisesta ja fysiologisesta kuin yksilön näkökulmasta. Stressistä puhuttaessa on hyvä muistaa, että stressi on aivojen luonnollinen vaste uhkaaviin tilanteisiin. Sopivassa määrin stressi kuuluu elämään, ja se voi olla jopa hyödyllistä. Kun stressi pitkittyy ja muuttuu haitalliseksi, palautuminen ei enää tehoa, ja stressi voi johtaa esimerkiksi työuupumukseen ja masennukseen. Stressi voi oireilla usein eri tavoin, kuten ärtymyksenä, ahdistuneisuutena, unihäiriöinä tai päänsärkynä. Stressin syyt organisaatiotasolla kiteytyvät työn huonoon suunnitteluun, organisointiin ja hallitsemiseen sekä huonoon sosiaaliseen työympäristöön. Stressinhallinta organisaatiotasolla on tärkeää, ja se vaatii jatkuvaa parantamista sekä toimintamallien laatimista ja kehittämistä. On tärkeää, että työntekijät nähdään yksilöinä, joilla on omat tarpeet ja edellytykset.
Kyselyn osalta selviää, että Tampereen ammattikorkeakoulun eräässä yksikössä koetaan jonkin verran stressiä, henkistä rasitusta ja kiirettä. Stressinhallintaa tukevat asiat ovat kuitenkin yksikössä kohtalaisen hyvällä mallilla. Toimenpide-ehdotukseksi suositellaan avointa keskustelua johdon ja työntekijöiden välille, jotta löytyisi ratkaisuja esimerkiksi kiireen tasaamiseksi.
Työn pääpaino on kirjallisuusselvityksellä, jossa esitellään kattavasti stressin teoreettinen tausta aina lainsäädännöstä ja työn kuormitustekijöistä stressin hallintaan asti. Lähdeaineistona käytetään monipuolisesti pääosin kotimaista alaa käsittelevää tuoreempaa kirjallisuutta sekä julkaisuja. Työn soveltavassa osuudessa kartoitetaan Tampereen ammattikorkeakoulun erään yksikön työntekijöiden kokemaa stressiä sekä stressiin liittyviä tekijöitä verkkokyselyn avulla. Lisäksi tarkoitus on saada ehdotuksia työntekijöiltä oman työpaikan stressinhallintaan.
Kirjallisuusselvityksen osalta selviää, että Suomessa stressin kokeminen on viimeisten viiden vuoden aikana pysynyt samalla tasolla, mutta laskenut lähes puoleen verrattuna vuoteen 1997. Muut psyykkiset oireet sen sijaan ovat lisääntyneet viimeisten viiden vuoden aikana. Stressin käsite voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta, niin psykologisesta ja fysiologisesta kuin yksilön näkökulmasta. Stressistä puhuttaessa on hyvä muistaa, että stressi on aivojen luonnollinen vaste uhkaaviin tilanteisiin. Sopivassa määrin stressi kuuluu elämään, ja se voi olla jopa hyödyllistä. Kun stressi pitkittyy ja muuttuu haitalliseksi, palautuminen ei enää tehoa, ja stressi voi johtaa esimerkiksi työuupumukseen ja masennukseen. Stressi voi oireilla usein eri tavoin, kuten ärtymyksenä, ahdistuneisuutena, unihäiriöinä tai päänsärkynä. Stressin syyt organisaatiotasolla kiteytyvät työn huonoon suunnitteluun, organisointiin ja hallitsemiseen sekä huonoon sosiaaliseen työympäristöön. Stressinhallinta organisaatiotasolla on tärkeää, ja se vaatii jatkuvaa parantamista sekä toimintamallien laatimista ja kehittämistä. On tärkeää, että työntekijät nähdään yksilöinä, joilla on omat tarpeet ja edellytykset.
Kyselyn osalta selviää, että Tampereen ammattikorkeakoulun eräässä yksikössä koetaan jonkin verran stressiä, henkistä rasitusta ja kiirettä. Stressinhallintaa tukevat asiat ovat kuitenkin yksikössä kohtalaisen hyvällä mallilla. Toimenpide-ehdotukseksi suositellaan avointa keskustelua johdon ja työntekijöiden välille, jotta löytyisi ratkaisuja esimerkiksi kiireen tasaamiseksi.