Toiminnallisen palomitoituksen hyödyntäminen yrityksen omaisuusvahinkoriskin arvioinnissa
Partanen, Mikko (2014)
2014
Rakennustekniikan koulutusohjelma
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-10-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201410011479
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201410011479
Tiivistelmä
Toiminnalliseen palotekniseen suunnitteluun liittyvät tarkastelut ovat yleistyneet laskentaohjelmien kehityksen myötä vuosien saatossa. Tässä työssä tuodaan teoreettisesti esille toiminnallisen palomitoituksen kulkua ja kuinka toiminnallista tarkastelua sovelletaan vertailevaan riskitarkasteluun.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käydään läpi toiminnallista palomitoitusta ja siihen liittyvää prosessia suunnittelutyön aikana. Lisäksi esitellään toiminnallisen tarkastelun työkaluja ja laskentamenetelmiä, jotka ovat käytössä toiminnallisessa paloteknisessä suunnittelussa. Teoriaosuudessa käsiteltyjä asioita sovelletaan paloriskitarkasteluun. Case -tarkastelun kohteena on tehdasrakennuksen yhteydessä oleva varastotila, missä tutkitaan eri toteutusvaihtoehtoja alentaa vuosittaista rahallisen vahingon odotusarvoa. Tutkimus on luonteeltaan vertaileva; jokaiselle toteutusvaihtoehdolle määritetään vika- ja tapahtumapuutarkasteluin paloskenaarioiden todennäköisyydet. Pieni osa skenaarioista simuloidaan FDS (Fire Dynamics Simulator) palosimulointiohjelmalla. Näiden tulosten perusteella voidaan arvioida omaisuusvahinkokustannusten toteutuminen (seuraukset) lopuissa skenaarioissa. Lopulta skenaariokohtaisista todennäköisyyksistä ja seurauksista muodostetaan kokonaisriski. Kokonaisriskin suuruutta toteutusvaihtoehtojen välillä arvioidaan riskisuhdelukujen avulla.
Saatujen tulosten perusteella työssä käytetty toimintatapa osoittautui käytännölliseksi menetelmäksi vertailla ja arvioida kvantitatiivisesti turvallisuustoimintojen vaikutusta tilakohtaiseen vuosittaiseen paloriskiin. Menetelmä soveltuu tapauksiin, joissa kohteen lähtötiedot ovat hyvin selvillä ja ongelma on tarkasti rajattu. Riskitarkastelu on hyödyllisin juuri vertailevana analyysina, jolloin lähtöarvojen epävarmuudella ei ole suurta vaikutusta tuloksiin skenaariokokonaisuuksien yhteismitallisessa tarkastelussa. Yksittäisenä rahallisen vahingon odotusarvona menetelmää on kuitenkin syytä käyttää äärimäisen varoen, koska oletuksia ja epävarmuustekijöitä on paljon. Tulosten käsittelyssä ilmenee myös selkeästi toiminnallisen tarkastelun kohdekohtaisuus; yksittäisestä tarkastelusta saatuja tuloksia ei saa yleistää pätemään muihin samankaltaisiin tapauksiin.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käydään läpi toiminnallista palomitoitusta ja siihen liittyvää prosessia suunnittelutyön aikana. Lisäksi esitellään toiminnallisen tarkastelun työkaluja ja laskentamenetelmiä, jotka ovat käytössä toiminnallisessa paloteknisessä suunnittelussa. Teoriaosuudessa käsiteltyjä asioita sovelletaan paloriskitarkasteluun. Case -tarkastelun kohteena on tehdasrakennuksen yhteydessä oleva varastotila, missä tutkitaan eri toteutusvaihtoehtoja alentaa vuosittaista rahallisen vahingon odotusarvoa. Tutkimus on luonteeltaan vertaileva; jokaiselle toteutusvaihtoehdolle määritetään vika- ja tapahtumapuutarkasteluin paloskenaarioiden todennäköisyydet. Pieni osa skenaarioista simuloidaan FDS (Fire Dynamics Simulator) palosimulointiohjelmalla. Näiden tulosten perusteella voidaan arvioida omaisuusvahinkokustannusten toteutuminen (seuraukset) lopuissa skenaarioissa. Lopulta skenaariokohtaisista todennäköisyyksistä ja seurauksista muodostetaan kokonaisriski. Kokonaisriskin suuruutta toteutusvaihtoehtojen välillä arvioidaan riskisuhdelukujen avulla.
Saatujen tulosten perusteella työssä käytetty toimintatapa osoittautui käytännölliseksi menetelmäksi vertailla ja arvioida kvantitatiivisesti turvallisuustoimintojen vaikutusta tilakohtaiseen vuosittaiseen paloriskiin. Menetelmä soveltuu tapauksiin, joissa kohteen lähtötiedot ovat hyvin selvillä ja ongelma on tarkasti rajattu. Riskitarkastelu on hyödyllisin juuri vertailevana analyysina, jolloin lähtöarvojen epävarmuudella ei ole suurta vaikutusta tuloksiin skenaariokokonaisuuksien yhteismitallisessa tarkastelussa. Yksittäisenä rahallisen vahingon odotusarvona menetelmää on kuitenkin syytä käyttää äärimäisen varoen, koska oletuksia ja epävarmuustekijöitä on paljon. Tulosten käsittelyssä ilmenee myös selkeästi toiminnallisen tarkastelun kohdekohtaisuus; yksittäisestä tarkastelusta saatuja tuloksia ei saa yleistää pätemään muihin samankaltaisiin tapauksiin.