Kierrätyspuun jalostaminen kiinteäksi biopolttoaineeksi
Leppänen, Jenni Jasmina (2014)
Leppänen, Jenni Jasmina
2014
Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelma
Luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-10-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201410011473
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201410011473
Tiivistelmä
Puupolttoaineet ovat merkittävä osa Suomen energiantuotantoa. Puupolttoaineiden osuus energian loppukulutuksesta oli 23 % vuonna 2012 ja puun energiakäytön lisääminen on yksi tärkeimmistä keinoista saavuttaa uusiutuvan energian lisäystavoitteet. Se edellyttää investointeja muun muassa polttoainetuotantoon. Investointihanke on monivuotinen projekti, jossa etukäteissuunnittelu on merkittävässä osassa. Suunnittelukustannukset ovat yleensä 10 – 15 % koko hankkeen kustannuksista mutta suunnitteluvaiheessa lähes kaikki loput kustannukset sidotaan tiettyyn kohteeseen. Työssä tuotettiin asiakasyritykselle tietoa investointipäätöksen tekoa varten puupolttoainetuotannon teknisestä toteutuksesta sekä taloudellisesta kannattavuudesta.
Työ jakaantui kolmeen osaan: Kirjallisuustutkimukseen polttoainetuotannon lähtökohdista, alustavaan prosessisuunnitteluun sekä investointilaskelmiin. Tuotannon lähtökohtiin kuului selvitys raaka-aineen ja mahdollisten lopputuotteiden luokittelusta, standardeista ja polttoaineominaisuuksista sekä valmistustekniikoista. Polttoainevaihtoehdoiksi valikoituivat puumurske, puupelletti sekä paahtopelletti. Alustavassa prosessisuunnittelussa selvitettiin, miten kunkin polttoainevaihtoehdon tuotantoprosessi voitaisiin järjestää asiakasyrityksen tuotantoalueella. Lopuksi tutkittiin tuotanprosessivaihtoehtojen kannattavuutta.
Biopolttoaineiden valmistus kierrätyspuusta näyttää olevan erittäin kannattavaa toimintaa. Pääsyy tähän on materiaalin edullinen tai jopa negatiivinen hinta. Sopivan polttoainetyypin valintaan vaikuttaa yrityksen olemassa oleva infrastruktuuri, etäisyys voimalaitoksista sekä niiden koko ja käytettävissä olevan raaka-aineen määrä. Asiakasyrityksen tapauksessa järkevintä näyttäisi olevan puu- tai paahtopelletin valmistus. Se tarjoaa tilaisuuden nostaa alueen energiatehokkuutta, kun kuivuri ja prosessijärjestelyt valitaan oikein. Puupelletin valmistus oli taloudellisen tarkastelun perusteella kannattavampaa mutta siinä investointisummat voivat jäädä niin pieniksi, ettei projektille voida myöntää investointitukea. Paahtopelletin tuotantoon saadaan todennäköisemmin ja korkeampaa investointitukea, joka tekisi siitä käytännössä yhtä kannattavaa kuin puupelletin tuottamisesta. Paahtopelletin markkinat ovat suuremmat ja vähemmän kilpaillut mutta sen valmistukseen liittyy toisaalta runsaasti uuden teknologian epävarmuutta, johon kierrätyspuussa olevat kemialliset epäpuhtaudet tuovat vielä oman lisänsä.
Työ jakaantui kolmeen osaan: Kirjallisuustutkimukseen polttoainetuotannon lähtökohdista, alustavaan prosessisuunnitteluun sekä investointilaskelmiin. Tuotannon lähtökohtiin kuului selvitys raaka-aineen ja mahdollisten lopputuotteiden luokittelusta, standardeista ja polttoaineominaisuuksista sekä valmistustekniikoista. Polttoainevaihtoehdoiksi valikoituivat puumurske, puupelletti sekä paahtopelletti. Alustavassa prosessisuunnittelussa selvitettiin, miten kunkin polttoainevaihtoehdon tuotantoprosessi voitaisiin järjestää asiakasyrityksen tuotantoalueella. Lopuksi tutkittiin tuotanprosessivaihtoehtojen kannattavuutta.
Biopolttoaineiden valmistus kierrätyspuusta näyttää olevan erittäin kannattavaa toimintaa. Pääsyy tähän on materiaalin edullinen tai jopa negatiivinen hinta. Sopivan polttoainetyypin valintaan vaikuttaa yrityksen olemassa oleva infrastruktuuri, etäisyys voimalaitoksista sekä niiden koko ja käytettävissä olevan raaka-aineen määrä. Asiakasyrityksen tapauksessa järkevintä näyttäisi olevan puu- tai paahtopelletin valmistus. Se tarjoaa tilaisuuden nostaa alueen energiatehokkuutta, kun kuivuri ja prosessijärjestelyt valitaan oikein. Puupelletin valmistus oli taloudellisen tarkastelun perusteella kannattavampaa mutta siinä investointisummat voivat jäädä niin pieniksi, ettei projektille voida myöntää investointitukea. Paahtopelletin tuotantoon saadaan todennäköisemmin ja korkeampaa investointitukea, joka tekisi siitä käytännössä yhtä kannattavaa kuin puupelletin tuottamisesta. Paahtopelletin markkinat ovat suuremmat ja vähemmän kilpaillut mutta sen valmistukseen liittyy toisaalta runsaasti uuden teknologian epävarmuutta, johon kierrätyspuussa olevat kemialliset epäpuhtaudet tuovat vielä oman lisänsä.