Puolikuivan rikinpoistoprosessin lopputuotteen kustannustehokas laadunhallinta
Kallio-Könnö, Melina (2014)
2014
Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelma
Luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-10-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201409251449
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201409251449
Tiivistelmä
Vuonna 2016 voimaan tuleva Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU teollisuuden päästöistä tulee kiristämään Helsingin Energianvoimalaitosten päästörajoja. Vuoteen 2020 mennessä Helsingin Energian on tarkoitus lisätä uusiutuvien energianlähteiden käyttöään 20 %:lla ja vuosisadan puolessa välissä toiminnan on tarkoitus olla täysin hiilidioksidineutraalia. Näiden tavoitteiden toteuttamiseen vaaditaan investointeja ja tässä työssä on arvioitu Helsingin Energian voimalaitosten rikinpoistoprosessien toimintaa tulevaisuuden tiukentuvien kriteerien valossa.
Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksilla suoritettiin kevään 2014 aikana rikinpoistolaitoksen koeajojaksot, joiden aikana kerättyjen tulosten ja käyttökokemusten perusteella tutkittiin miten uusien SO2-päästörajojen puitteissa ajaminen vaikuttaa rikinpoistoprosesseihin. Tarkasteltavana oli myös se, kuinka hyvin nykyiset laitokset sopeutuvat uusien päästörajojen puitteissa ajamiseen. Tutkittiin, millä toimenpiteillä rikinpoistoprosessissa syntyvän lopputuotteen tuotantomäärää pystyttäisiin pienentämään ja laatua parantamaan. Tällä hetkellä lopputuotetta sijoitetaan jäteveron alaisena tavanomaisen jätteen kaatopaikalle yhdessä lentotuhkan kanssa suhteessa 60 % lentotuhkaa ja 40 % rikinpoiston lopputuotetta, mutta 50:50 suhde olisi lopullinen tavoite.
Koeajojaksojen perusteella havaittiin, että Salmisaaren voimalaitoksella ei tarvitse tehdä merkittäviä muutoksia prosessiin tiukentuvien rajojen vuoksi. Hanasaaressa toisella kattilalla kokeiltiin tiukempien rajojen puitteissa ajoa, joka osoittautui odotettua vaikeammaksi. Toisella kattilalla ajettiin nykyisten päästörajojen mukaisesti ja seospoltettiin hiilen seassa pellettiä 2,0–11,8 % täydestä polttoainetehosta. Hanasaaren voimalaitoksella tulee koeajojaksojen perusteella tehdä muutoksia prosessiin, jotta tiukempien päästörajojen puitteissa ajaminen onnistuisi. Molemmilla laitoksilla lopputuotteen laatua tulee saada parannettua, jotta 50:50 suhteessa loppusijoitus olisi mahdollista.
Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksilla suoritettiin kevään 2014 aikana rikinpoistolaitoksen koeajojaksot, joiden aikana kerättyjen tulosten ja käyttökokemusten perusteella tutkittiin miten uusien SO2-päästörajojen puitteissa ajaminen vaikuttaa rikinpoistoprosesseihin. Tarkasteltavana oli myös se, kuinka hyvin nykyiset laitokset sopeutuvat uusien päästörajojen puitteissa ajamiseen. Tutkittiin, millä toimenpiteillä rikinpoistoprosessissa syntyvän lopputuotteen tuotantomäärää pystyttäisiin pienentämään ja laatua parantamaan. Tällä hetkellä lopputuotetta sijoitetaan jäteveron alaisena tavanomaisen jätteen kaatopaikalle yhdessä lentotuhkan kanssa suhteessa 60 % lentotuhkaa ja 40 % rikinpoiston lopputuotetta, mutta 50:50 suhde olisi lopullinen tavoite.
Koeajojaksojen perusteella havaittiin, että Salmisaaren voimalaitoksella ei tarvitse tehdä merkittäviä muutoksia prosessiin tiukentuvien rajojen vuoksi. Hanasaaressa toisella kattilalla kokeiltiin tiukempien rajojen puitteissa ajoa, joka osoittautui odotettua vaikeammaksi. Toisella kattilalla ajettiin nykyisten päästörajojen mukaisesti ja seospoltettiin hiilen seassa pellettiä 2,0–11,8 % täydestä polttoainetehosta. Hanasaaren voimalaitoksella tulee koeajojaksojen perusteella tehdä muutoksia prosessiin, jotta tiukempien päästörajojen puitteissa ajaminen onnistuisi. Molemmilla laitoksilla lopputuotteen laatua tulee saada parannettua, jotta 50:50 suhteessa loppusijoitus olisi mahdollista.