Raitiotien kytkeytyminen liikennevalojärjestelmään
Hakala, Petri (2014)
2014
Rakennustekniikan koulutusohjelma
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-09-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201408221386
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201408221386
Tiivistelmä
Tässä diplomityössä tutkitaan raitiotien kytkeytymistä liikennevalojärjestelmään. Työn alussa tutustutaan liikennevalojen, raitiotien ja niitä yhdistävien tekijöiden teoriaan. Tämän jälkeen tutkimusta tehdään perehtymällä neljän esimerkkikaupungin raitiotiejärjestelmiin ja niiden yhteydessä käytössä oleviin liikennevalojärjestelmiin. Esimerkkikaupunkeina toimivat Helsinki, Reims, Lissabon ja Edinburgh. Tietoa esimerkkikaupungeista on saatu raitiotiejärjestelmien valmistajilta ja Helsingin kaupungin viranomaisilta. Näistä kaupungeista kerätyn materiaalin perusteella tehdään johtopäätökset Tampereelle suunnitellun raitiotien liikennevalo-ohjauksen periaatteista ja hyvistä käytännöistä.
Perusperiaatteena raitiotien toimivuudessa on sen turvallinen ja viiveetön kulku. Turvallisuudesta vastaa lainsäädäntö, joka Suomessa määrittelee muun muassa käytettävät opastimet ja väistämissäännöt. Suomen lainsäädäntö on raitiotien osalta varsin suppea ja Helsingissä on tehty erilaisia liikennevalokokeiluja poikkeusluvilla. Hyvin toimivan liikennevalojärjestelmän ja raitiotiejärjestelmän yhdistelmä takaa raitiovaunulle mahdollisimman viiveettömän kulun. Se vaatii pätevää suunnittelua jo raitiotien reitistä ja linjauksesta lähtien. Raitiovaunun tulisi päästä kulkemaan omalla väylällään, jolloin sen liikennöinti on nopeaa ja täsmällistä. Lisäksi linjauksen suunnittelulla on mahdollista välttää kokonaan ruuhkaisimpia ja vaikeimpia liittymiä. Tärkeä yksittäinen osa liikennevalojärjestelmää raitiotiellä ovat sen liikennevaloetuudet. Niiden avulla raitiovaunulle annetaan mahdollisimman nopea pääsy liittymän läpi. Liikennevaloetuuksien järjestämisessä Helsinki käyttää GPS-paikannukseen, radioyhteyteen ja ilmaisintietoon perustuvaa HELMI-järjestelmää. Ulkomaisissa kohteissa on käytössä modernimpaan ilmaisinteknologiaan ja valokuituyhteyksiin perustuvat järjestelmät. Merkittävimpiä erikoisuuksia tutkituissa järjestelmissä ovat Reimsissa käytössä oleva lisäopastin ja Edinburghissa toiminnassa oleva raitiovaunujen liikennevaloetuuden ohjaustapa STM.
Parhaiten toimivat raitiotiejärjestelmät operoivat pääosin omalla väylällään ja täysillä liikennevaloetuuksilla. Tampereen tulee ottaa mallia liikennevalojärjestelmänsä toteutukseen lähinnä tämän tutkimuksen ulkomaisista kaupungeista, erityisesti tekniikan osalla. Helsingistä tärkeimmät havainnot liittyvät lähinnä Suomen lainsäädäntöön ja sen huomioon ottamiseen raitiovaunun liikennevalo-ohjauksessa.
Perusperiaatteena raitiotien toimivuudessa on sen turvallinen ja viiveetön kulku. Turvallisuudesta vastaa lainsäädäntö, joka Suomessa määrittelee muun muassa käytettävät opastimet ja väistämissäännöt. Suomen lainsäädäntö on raitiotien osalta varsin suppea ja Helsingissä on tehty erilaisia liikennevalokokeiluja poikkeusluvilla. Hyvin toimivan liikennevalojärjestelmän ja raitiotiejärjestelmän yhdistelmä takaa raitiovaunulle mahdollisimman viiveettömän kulun. Se vaatii pätevää suunnittelua jo raitiotien reitistä ja linjauksesta lähtien. Raitiovaunun tulisi päästä kulkemaan omalla väylällään, jolloin sen liikennöinti on nopeaa ja täsmällistä. Lisäksi linjauksen suunnittelulla on mahdollista välttää kokonaan ruuhkaisimpia ja vaikeimpia liittymiä. Tärkeä yksittäinen osa liikennevalojärjestelmää raitiotiellä ovat sen liikennevaloetuudet. Niiden avulla raitiovaunulle annetaan mahdollisimman nopea pääsy liittymän läpi. Liikennevaloetuuksien järjestämisessä Helsinki käyttää GPS-paikannukseen, radioyhteyteen ja ilmaisintietoon perustuvaa HELMI-järjestelmää. Ulkomaisissa kohteissa on käytössä modernimpaan ilmaisinteknologiaan ja valokuituyhteyksiin perustuvat järjestelmät. Merkittävimpiä erikoisuuksia tutkituissa järjestelmissä ovat Reimsissa käytössä oleva lisäopastin ja Edinburghissa toiminnassa oleva raitiovaunujen liikennevaloetuuden ohjaustapa STM.
Parhaiten toimivat raitiotiejärjestelmät operoivat pääosin omalla väylällään ja täysillä liikennevaloetuuksilla. Tampereen tulee ottaa mallia liikennevalojärjestelmänsä toteutukseen lähinnä tämän tutkimuksen ulkomaisista kaupungeista, erityisesti tekniikan osalla. Helsingistä tärkeimmät havainnot liittyvät lähinnä Suomen lainsäädäntöön ja sen huomioon ottamiseen raitiovaunun liikennevalo-ohjauksessa.