Työmaaorganisaation tehtäväkuvaukset ja osaamistavoitteet
Koski, Niko (2014)
Koski, Niko
2014
Rakennustekniikan koulutusohjelma
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-08-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201408141358
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201408141358
Tiivistelmä
Osaamisella ja tiedolla on kasvava merkitys yrityksen kilpailutekijänä. Nopeasti muuttuvat markkinat ja olosuhteet muodostavat haasteen yrityksille. Osaamisen kehittämiseen ja oppimiseen keskittyvillä organisaatioilla on paremmat edellytykset reagoida markkinoiden muutoksiin. Kun yrityksen työntekijöiden ja ryhmien osaamisen kehittäminen kytketään yrityksen päämääriin ja tavoitteisiin, kehittää se koko yrityksen toimintaa ja kilpailukykyä. Jotta osaamista voidaan kehittää, on sitä pystyttävä mittaamaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kehittää mittari rakennustyömaan toimihenkilön osaamisen mittaamiseen hänen tehtävänkuvalleen ominaisissa tehtävissä. Tutkimuksella pyritään löytämään vastaukset kysymyksiin: 1) Mitä osaamisia kuuluu työmaaorganisaation toimekuvaan ja mikä osaamisten alkuperä on? 2) Mitkä ovat työmaaorganisaation eri roolien osaamistavoitteet? 3) Millainen osaamiskartoituksen tulee olla, jotta sillä saadaan luotettava kuva henkilön osaamisesta?
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu oppimista, osaamista, osaamisen mittaamista ja osaamisen johtamista käsittelevästä kirjallisuudesta sekä rakennustuotantoa käsittelevästä kirjallisuudesta. Tutkimuksen metodologisina menetelminä käytetään sekä toiminta-analyyttistä että konstruktiivista tutkimusotetta. Tutkimuksen empiria-osuudessa case-organisaatiolle muodostettiin työmaaorganisaation osaamisen mittaamiseen soveltuva osaamiskartoitus. Osaamiskartoituksen rakenne, osaamiset ja roolikohtaiset osaamistavoitteet määritettiin case-organisaatiosta kootussa työryhmässä osaamisen johtamisen menetelmiä käyttäen. Osaamisten määrittämisessä käytettiin lisäksi hyväksi ulkopuolisia asiantuntijoita. Osaamiskartoitusta testattiin case-organisaation henkilökunnalla. Testauksen tulosten ja kommenttien perusteella osaamiskartoitusta kehitettiin edelleen. Osaamiskartoituksen kehitysprosessi tuotti vastaukset tutkimukselle asetettuihin tutkimuskysymyksiin.
Osaamisen johtamisen menetelmien todettiin soveltuvan hyvin rakennusyrityksen osaamisen mittaamiseen ja kehittämiseen. Työmaaorganisaatiolle suoritetun testikierroksen palautteen ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kommenttien perusteella tutkimuksessa luotu osaamisluettelo on kattava ja kuvaa hyvin työmaaorganisaation osaamisia. Testauksen tuloksista oli selvästi erotettavissa osaamisen kehitysalueita ja vahvuusalueita. Osaamiskartoituksen testauksen palautteen ja tulosten perusteella työryhmä arvioi kartoituksen rakenteeltaan toimivaksi ja tulokset riittävän tarkoiksi ja luotettaviksi osaamisen kehittämisen kannalta.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu oppimista, osaamista, osaamisen mittaamista ja osaamisen johtamista käsittelevästä kirjallisuudesta sekä rakennustuotantoa käsittelevästä kirjallisuudesta. Tutkimuksen metodologisina menetelminä käytetään sekä toiminta-analyyttistä että konstruktiivista tutkimusotetta. Tutkimuksen empiria-osuudessa case-organisaatiolle muodostettiin työmaaorganisaation osaamisen mittaamiseen soveltuva osaamiskartoitus. Osaamiskartoituksen rakenne, osaamiset ja roolikohtaiset osaamistavoitteet määritettiin case-organisaatiosta kootussa työryhmässä osaamisen johtamisen menetelmiä käyttäen. Osaamisten määrittämisessä käytettiin lisäksi hyväksi ulkopuolisia asiantuntijoita. Osaamiskartoitusta testattiin case-organisaation henkilökunnalla. Testauksen tulosten ja kommenttien perusteella osaamiskartoitusta kehitettiin edelleen. Osaamiskartoituksen kehitysprosessi tuotti vastaukset tutkimukselle asetettuihin tutkimuskysymyksiin.
Osaamisen johtamisen menetelmien todettiin soveltuvan hyvin rakennusyrityksen osaamisen mittaamiseen ja kehittämiseen. Työmaaorganisaatiolle suoritetun testikierroksen palautteen ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kommenttien perusteella tutkimuksessa luotu osaamisluettelo on kattava ja kuvaa hyvin työmaaorganisaation osaamisia. Testauksen tuloksista oli selvästi erotettavissa osaamisen kehitysalueita ja vahvuusalueita. Osaamiskartoituksen testauksen palautteen ja tulosten perusteella työryhmä arvioi kartoituksen rakenteeltaan toimivaksi ja tulokset riittävän tarkoiksi ja luotettaviksi osaamisen kehittämisen kannalta.