Tutkimus värinvaihdon kannattavuudesta kahdella eri maalijauheen uudelleentaltiointimenetelmällä

Abstract

Jauhemaalaamossa värinvaihto on yksi haastavimmista prosesseista sen hankaluuden ja tuotantoon aiheuttaman seisokin vuoksi. Epäonnistunut värinvaihto voi pahimmassa tapauksessa pilata koko värinvaihdon jälkeisen tuotantoerän. Työn tavoitteena on selvittää, millä jauhemaalin ruiskutusmäärällä värinvaihto on jauhemaalaamossa kannattavaa siten, että ohiruiskutettu jauhemaali kerätään talteen, ja milloin ohiruiskutettua jauhemaalia ei kannata kerätä talteen uudelleenkäyttöä varten. Työ jakautuu kahteen osaan: Kirjallisuustutkimusosassa esitellään jauheenruiskutusprosessi sekä jauhemaalin ohiruiskutukseen ja sen vähentämiseen liittyviä tekijöitä. Teoriaosuudessa tutkitaan värinvaihtoa haittaavia asioita sekä esitellään yleisesti käytössä olevat jauheenvarausmenetelmät. Lisäksi esitellään vertailtavat kammiotyypit ja niiden tekniset ominaisuudet. Mittausosiossa tutkitaan maalauskammioiden investointien kannattavuutta pitoajan sekä vaaditun vuosituoton perusteella. Käyttökustannusten perusteella tutkitaan, millä jauhemaalin ruiskutusmäärällä ja minkä ajan kuluttua ohiruiskutetun jauhemaalin kerääminen kammion lattialta uudelleenkäyttöä varten on kannattavaa. Molempien maalauskammioiden tapauksessa sekä käytönaikaiset kustannukset että investointikustannukset käydään läpi perustuen kammioiden todelliseen hankintahintaan. Tutkimus osoittaa, että patruunasuodatinkammion tapauksessa värinvaihto on kannattavaa uusi väri taltioituna ja kierrätettynä vasta, kun ruiskutusprosessin kesto on jatkunut yhtäjaksoisesti yli 40 tuntia. Pikavärinvaihtokammion tapauksessa värinvaihto on kannattavaa ruiskutusprosessin kestäessä yhtäjaksoisesti yli 5 tuntia. Tämä tarkoittaa teoriassa patruunasuodatinkammion olevan soveltuva alihankintamaalaamojen maalauskammioksi ja pikavärinvaihtokammio taas soveltuu maalaamoihin, joilla on omaa sarjatuotantoa ja tiettyjä vakiovärejä.