Kuudennen aallon urbanisaatio - Modulaariset rakennusmentelmät toimistorakennusten saneeraamisessa asumiskäyttöön
Ilvespalo, Heikki (2014)
2014
Arkkitehtuurin koulutusohjelma
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-06-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201405281242
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201405281242
Tiivistelmä
Urbaania kehitystä on viime vuosina määritellyt olemassa olevan rakennuskannan eriarvoistuminen. Samaan aikaan kun asuntojen tarve lisääntyy, ikääntyvä liike- ja toimistorakennuskanta on jäämässä vajaakäyttöön ja osittain tyhjilleen. Diplomityössäni ajankohtaiseen haasteeseen on vastattu kehittämällä uudenlaista saneeraamisen menetelmää, joka perustuu esivalmistettujen modulaaristen tilaelementtien mahdollisimman monipuoliseen hyödyntämiseen. Modulaariset rakennusmenetelmät ovat viime vuosina saaneet jalansijaa uudistuotannossa, mutta niiden soveltamisesta korjausrakentamisessa on vain vähän kokemuksia.
Diplomityön suunnitteluosuudessa esitetään, kuinka vanha toimistorakennus voidaan saneerata asuinkerrostaloksi uutta menetelmää hyödyntäen. Suunnitelma on laadittu Helsingin Hermanniin 1980-luvulla rakennettuun laboratoriorakennukseen, jota laajennettiin 1990-luvulla ja joka purettiin asuinkerrostalon tieltä vuonna 2013.
Liike- ja toimistorakennuskanta on Suomessa hyvin homogeeninen. Suunniteluosuus tähtää siihen, että uudenlaista modulaarista menetelmää voidaan soveltaa valtaosaan niistä liike- ja toimistorakennuksista, jotka ovat vaarassa jäädä pysyvästi ilman käyttöä.
Menetelmän validiutta arvioitaessa keskeiseksi nousee kysymys siitä, onko ratkaisulle todellista kysyntää. Diplomityössä kysymykseen vastataan liittämällä suunnitelma laajaan yhteiskunnalliseen kehykseen. Työn teoreettisena ytimenä on tulevaisuuden tutkimus ja erityisesti Kondratjev-teoria, jonka mukaan yhteiskunnallinen kehitys etenee syklisesti. Syklin päättyessä kriisiin uudet innovaatiot johtavat uuteen sykliin, uudenlaiseen ajatteluun ja elämäntapaan. Kondratjev-teoriaan pohjautuen on perusteltua väittää, että länsimaisessa yhteiskunnassa murrosaikaa eletään parhaillaan. Koska arkkitehtuuri ei synny tyhjiössä vaan heijastaa monella tavalla aikaansa, myös rakentamisessa kehityksen uusi sykli on alkamassa.
Yhteiskunnan ja asumisen kehitystä tarkastellaan diplomityössä muutosvoimien kautta. Länsimaisessa nyky-yhteiskunnassa keskeisimpiä muutosvoimia ovat elämäntapojen muutokset, talouden elpyminen, teknologiset innovaatiot ja ekologiset haasteet.
Diplomityön suunnitteluosuudessa esitetään, kuinka vanha toimistorakennus voidaan saneerata asuinkerrostaloksi uutta menetelmää hyödyntäen. Suunnitelma on laadittu Helsingin Hermanniin 1980-luvulla rakennettuun laboratoriorakennukseen, jota laajennettiin 1990-luvulla ja joka purettiin asuinkerrostalon tieltä vuonna 2013.
Liike- ja toimistorakennuskanta on Suomessa hyvin homogeeninen. Suunniteluosuus tähtää siihen, että uudenlaista modulaarista menetelmää voidaan soveltaa valtaosaan niistä liike- ja toimistorakennuksista, jotka ovat vaarassa jäädä pysyvästi ilman käyttöä.
Menetelmän validiutta arvioitaessa keskeiseksi nousee kysymys siitä, onko ratkaisulle todellista kysyntää. Diplomityössä kysymykseen vastataan liittämällä suunnitelma laajaan yhteiskunnalliseen kehykseen. Työn teoreettisena ytimenä on tulevaisuuden tutkimus ja erityisesti Kondratjev-teoria, jonka mukaan yhteiskunnallinen kehitys etenee syklisesti. Syklin päättyessä kriisiin uudet innovaatiot johtavat uuteen sykliin, uudenlaiseen ajatteluun ja elämäntapaan. Kondratjev-teoriaan pohjautuen on perusteltua väittää, että länsimaisessa yhteiskunnassa murrosaikaa eletään parhaillaan. Koska arkkitehtuuri ei synny tyhjiössä vaan heijastaa monella tavalla aikaansa, myös rakentamisessa kehityksen uusi sykli on alkamassa.
Yhteiskunnan ja asumisen kehitystä tarkastellaan diplomityössä muutosvoimien kautta. Länsimaisessa nyky-yhteiskunnassa keskeisimpiä muutosvoimia ovat elämäntapojen muutokset, talouden elpyminen, teknologiset innovaatiot ja ekologiset haasteet.