Liikenneviraston ratajohtoverkkotoiminnan velvoitteet ja mahdollisuudet avoimilla sähkömarkkinoilla
Vilppo, Olli (2014)
Vilppo, Olli
2014
Tuotantotalouden koulutusohjelma
Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta - Faculty of Computing and Electrical Engineering
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-04-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201403181131
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201403181131
Tiivistelmä
Diplomityön tavoitteena on ollut luoda Liikennevirastolle uusi toimintamalli ratajohtoverkon taseselvitykseen. Uutta mallia tarvitaan rautateiden kilpailun avautumisen myötä. Myös vapaiden sähkömarkkinoiden toiminta ratajohtoverkossa tulee mahdollistaa. Taustatietoina mallille käsitellään ensin Liikenneviraston hallinnoimaa ratajohtoverkkoa sähkönkäytön näkökulmasta. Nord Pool -sähköpörssin ja sähkömarkkinoiden toimintaa kuvataan myös yleisellä tasolla. Tämän jälkeen käsitellään ratajohtoverkkoa keskittyen mittarointiin ja taseselvitykseen. Tähän liittyen Energiavirastolta pyydettiin lausuntoa ratajohtoverkon erityispiirteistä taseselvityksessä. Energiavirasto päätyi lausunnossaan rinnastamaan ratajohtoverkon kiinteistön sisäiseksi sähköverkoksi, mikä tarkoittaa sitä, että Liikennevirasto ei harjoita luvanvaraista sähköverkkotoimintaa.
Taseselvityksessä Liikenneviraston rooli mittauksen järjestämisessä ja tiedonvaihdossa osapuolien välillä noudattaa jakeluverkonhaltijan roolia. Tässä työssä luotava uusi tuntipohjainen taseselvitysmalli perustuukin pitkälti julkisissa jakeluverkoissa käytettyyn malliin. Tuntipohjaisen mallin edellytyksenä on kulutuspisteiden mittarointi etäluettaviksi. Liikenneviraston kulutuspisteiden mittaroinnin uudistaminen on jo käynnissä. VR:n kaluston mittarointi on hitaampaa ja sen aikataulua ei ole vielä määritelty. Siirtymävaiheessa sen kulutuspisteet voivat sisältyä verkon jäännöstaseeseen.
Verkon häviösähkön hankinta ja muiden sähkön siirrosta aiheutuvien kuluerien periminen verkon käyttäjiltä kuuluvat verkonhaltijan tehtäviin. Tätä varten työssä käsitellään hinnoittelumallia sähkönsiirrolle, kun huomioidaan vain siirrosta aiheutuneet välittömät kustannukset ja taseselvitysjärjestelmän kustannukset.
Mittaustiedon koonti ja siirron kustannusten jakaminen tapahtuvat Erex:ssä. Erex-järjestelmään pitää tehdä joitain muutoksia, ennen kuin se voidaan ottaa käyttöön taseselvityksessä. Esimerkiksi osapuolikohtaiset mittaustiedot pitää lähettää Erex:stä myös sähkönmyyjille ja tasesähköyksikölle. Lähitulevaisuudessa todennäköisesti tapahtuva sähkön yhteispohjoismaisten vähittäismarkkinoiden syntyminen tuo muutoksia verkonhaltijalle erityisesti taseselvityksen sanomaliikenteeseen.
Rautatieyritykset voivat seurata omaa kulutustaan Erex:n avulla ja parantaa kalustonsa energiatehokkuutta. Energiatehokkuusajattelu motivoi rautatieyrityksiä kaluston mittarointiin myös taloudellisesti. Myös Liikenneviraston vaihteenlämmitysten energiatehokkuutta on mahdollista parantaa uuden tarkemman mittaustiedon avulla.
Taseselvityksessä Liikenneviraston rooli mittauksen järjestämisessä ja tiedonvaihdossa osapuolien välillä noudattaa jakeluverkonhaltijan roolia. Tässä työssä luotava uusi tuntipohjainen taseselvitysmalli perustuukin pitkälti julkisissa jakeluverkoissa käytettyyn malliin. Tuntipohjaisen mallin edellytyksenä on kulutuspisteiden mittarointi etäluettaviksi. Liikenneviraston kulutuspisteiden mittaroinnin uudistaminen on jo käynnissä. VR:n kaluston mittarointi on hitaampaa ja sen aikataulua ei ole vielä määritelty. Siirtymävaiheessa sen kulutuspisteet voivat sisältyä verkon jäännöstaseeseen.
Verkon häviösähkön hankinta ja muiden sähkön siirrosta aiheutuvien kuluerien periminen verkon käyttäjiltä kuuluvat verkonhaltijan tehtäviin. Tätä varten työssä käsitellään hinnoittelumallia sähkönsiirrolle, kun huomioidaan vain siirrosta aiheutuneet välittömät kustannukset ja taseselvitysjärjestelmän kustannukset.
Mittaustiedon koonti ja siirron kustannusten jakaminen tapahtuvat Erex:ssä. Erex-järjestelmään pitää tehdä joitain muutoksia, ennen kuin se voidaan ottaa käyttöön taseselvityksessä. Esimerkiksi osapuolikohtaiset mittaustiedot pitää lähettää Erex:stä myös sähkönmyyjille ja tasesähköyksikölle. Lähitulevaisuudessa todennäköisesti tapahtuva sähkön yhteispohjoismaisten vähittäismarkkinoiden syntyminen tuo muutoksia verkonhaltijalle erityisesti taseselvityksen sanomaliikenteeseen.
Rautatieyritykset voivat seurata omaa kulutustaan Erex:n avulla ja parantaa kalustonsa energiatehokkuutta. Energiatehokkuusajattelu motivoi rautatieyrityksiä kaluston mittarointiin myös taloudellisesti. Myös Liikenneviraston vaihteenlämmitysten energiatehokkuutta on mahdollista parantaa uuden tarkemman mittaustiedon avulla.